Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyneet Suomessa – nämä syyt selittävät

Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, kertoo THL.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteritietojen mukaan ADHD-diagnoosien osuudet ovat kasvaneet kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi.

Lue myös: Kolme merkkiä lapsen ADHD:stä: Nämä oireet arjessa voivat paljastaa tarkkaavaisuushäiriön

Kun vuoden 2015 rekisteritietojen mukaan 7–17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi, vuonna 2022 diagnoosin saaneiden osuus oli kasvanut 8,3 prosenttiin.

Tytöillä ADHD-diagnoosit yleistyivät samalla ajanjaksolla 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.

Viime vuoden alustavat tiedot osoittavat THL:n erikoistutkijan Miika Vuoren mukaan, että yleistyminen jatkui samansuuntaisena.

Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. 

Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkittävästi kansainvälistä 5 prosentin tasoa yleisempiä, tytöillä taas sitä harvinaisempia.

Lue myös: Erityislapsilla moninkertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen: "Saattoivat unohtaa yksinkertaisemmatkin säännöt"

Nämä syyt ovat ADHD-diagnoosien yleistymisen taustalla

Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.

– Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä, toteaa Aalto-Setälä tiedotteessa.

Lue myös: Moni aikuinen kärsii ADHD:sta tietämättään – Annimari Korte sai lopulta selityksen oudoille tapaturmilleen

Eniten ADHD-diagnooseja Pohjois-Karjalassa

Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat THL:n mukaan huomattavan suuret.

Vuonna 2022 ADHD-diagnoosin oli saanut hyvinvointialueesta riippuen 5,9–20,3 prosenttia 7–12-vuotiaista pojista ja 2,0–7,7 prosenttia tytöistä.

13–17-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava vaihteluväli oli pojilla 4,3–13,9 prosenttia ja tytöillä 2,9–7,3 prosenttia. 

Yleisimpiä lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa.

Lue myös: Adhd:sta kärsivien vankien osuus on moninkertainen muuhun väestöön nähden, kertoo tuore tutkimus

"Virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta uskallettava keskustella"

Suomessa puuttuu Aalto-Setälän mukaan järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten kotiin tai kouluun, liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.

– Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella, Aalto-Setälä toteaa.

Miika Vuoren mukaan sukupuolierot ovat kaventuneet voimakkaammin 13–17-vuotiailla nuorilla kuin 7–12-vuotiailla lapsilla.

– Tytöt näyttävät saavan tilastojen valossa diagnoosinsa poikiin nähden verraten myöhään, Vuori arvioi.

Lue myös: Anne löysi raudanpuutteesta selityksen omille ja lastensa oireille – "Kolme vuotta piinanneet oireet helpottivat kuin silmänräpäyksessä"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: THL