Mainos

Miikan, 34, ympärivuorokautista hoitoa vaativa sairaus on läsnä elämän jokaisessa hetkessä – "Kaikesta huolimatta siihen on täysin mahdollista sopeutua"

Tällä viikolla on vietetty maailman diabetesviikkoa. Diabetesta sairastavan Miika Rautiaisen, 34, mukaan sairaus on läsnä jokaisessa hetkessä.

Diabeteksen hoito vaatii jatkuvaa ympärivuorokautista tarkkailua.

– Kokoajan seuraan, ettei verensokeri laske liian alas. Minulla on hiilihydraatteina aina energiageeli taskussa. Tavallaan arvioin tuntemuksiani koko ajan, että missä verensokeriarvoni liikkuvat kullakin hetkellä.

Rautiaisella todettiin ykköstyypin diabetes, kun hän oli 17-vuotias. Kymmenen vuotta myöhemmin hänellä todettiin myös kakkostyypin diabeteksen oireita.

– Yksi kakkostyypin diabeteksen oireista on se, että insuliinintuotanto on heikentynyt. Minulla ei sitä ole, koska olen ykköstyypin diabeetikko ja insuliinintuotantoni on loppunut kokonaan. Mutta kaikki muut kakkostyypin oireet minulta sitten löytyykin, eli sairastan metabolista oireyhtymää.

Verensokeritasoihin vaikuttaa ruoan ja insuliinin lisäksi moni muu asia, kuten elimistön tulehdustilat. Rautiaisen mukaan myös fyysisellä aktiivisuudella ja jopa ulkolämpötilalla on vaikutus verensokeritasoihin.

– Jos ulkona on pakkasta tai hellettä, elimistö toimii eri tavalla. Liikunta ja liikkuminenkin on tosi tärkeää. Se vaikuttaa siihen, miten insuliiniherkkä elimistöni on.

Jatkuva hoito on väsyttävää

Jatkuva hoito on rankkaa, ja hoitoväsymys on yleinen oire diabeetikoille.

– Se tulee jossain vaiheessa jonkinlaisena kaikille diabeetikoille. Se on haastava paikka. Jos tulee väsymystä, niin diabeteksen hoito on yleensä se, mikä kärsii ensimmäisenä.

Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi masennukseen sairastuminen tai stressaava elämäntilanne.

– Diabetes jää aina taustalle heti.

Jos diabeteksessa on kyse insuliininpuutoksesta, se tarkoittaa käytännössä verensokerin tasojen seuraamista sormenpäästä 5-10 kertaa päivässä.

Mikäli diabetesta sairastava ei jaksa tarkkailla verensokeriaan, insuliinin annostelu on arvausten varassa. Se johtaa verensokerin epätasapainoon, mikä voi olla vaarallista.

Hoitojen laiminlyönti voi johtaa myös erinäisiin lisäsairauksiin. Tavallisimpia lisäongelmia ovat silmänpohjiin liittyvät muutokset, jotka voivat heikentää näköä.

Muita ongelmia ovat munuaissairaus ja suurentunut riski sydän- ja verisuonisairauksiin sekä verenkiertohäiriöt. Pahimmillaan hoitamaton diabetes voi johtaa kuolemaan.

– Riittämättömästi hoidetussa diabeteksessa on vakavat seuraukset, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.

Diabeteksen kanssa oppii elämään

Vaikka diabeteksen hoitaminen kuulostaa raskaalta, ihminen on sopeutuvainen. Rautiainen kykenee esimerkiksi käymään töissä normaalisti diabeteksesta huolimatta.

– Kaikesta huolimatta siihen [diabetekseen] on täysin mahdollista sopeutua. En koe olevani diabeteksen takia erityisen sairas, vaan melko terve.

– Vuodet auttavat siinä. Tulee tutuksi oman sairauden kanssa.

Rautiainen korostaa vertaistuen merkitystä. Hän on mukana Diabetesseura T1D:n toiminnassa ja kokee, että vertaistuesta on ollut apua hoidossa.

– Tärkeää on, että tulee tunne siitä, ettei ole yksin.

Diabeteksen hoito on muuttunut merkittävästi

Ilanne-Parikan mukaan diabeteksen hoito on muuttunut Suomessa nopeasti. Saataville on tullut uusia hoitoja, joiden tehokas ja tavoitteellinen hyödyntäminen on tärkeää.

– Nyt diabetesteknologia tarjoaa mahdollisuuden glukoosin eli sokerin sensorointiin, joka helpottaa aivan olennaisesti hoitamista silloin, kun mittauksia pitäisi olla useamman kerran päivässä ja parantaa sokeritasapainoa. Tämän saatavuus on tärkeää turvata.

Vuosia diabetesta sairastanut Rautiainen on havainnut, että diabeteksen hoito on kehittynyt merkittävästi. 

– Tosi paljon hoidot ovat edistyneet siitä, mitä ne olivat vielä 2000-luvun alussa.

Teknologian kehittyessä myös diabeteksen hoito tulee helpottumaan.

– Tulevaisuudessa insuliinin hoidon annostelu varmaankin tulee helpottumaan uudenlaisilla insuliinipumpuilla, joita voidaan käyttää keinohaimana, Ilanne-Parikka toteaa.

Alueellisia eroja löytyy edelleen

Rautiaisen mukaan diabeetikkojen hoito on nykyään paljon yksilöllisempää kuin aiemmin. Hän on kuitenkin huomannut, että hoitojen tasoissa on edelleen alueellisia eroja.

Ilanne-Parikka on samoilla linjoilla. Vaikka lähtökohtaisesti diabeteksen hoito on Suomessa korkeatasoista, hoitojen ja modernin diabeteksen hoitoon liittyvän teknologian saavutettavuudessa on edelleen alueellisia eroja.

– Tässä on kuitenkin epätasa-arvoa Suomen sisällä erilaisten hoitojen saavutettavuudessa ja myös diabetekseen liittyvän teknologian saavutettavuudessa, Ilanne-Parikka toteaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja