Miikan, 34, ympärivuorokautista hoitoa vaativa sairaus on läsnä elämän jokaisessa hetkessä – "Kaikesta huolimatta siihen on täysin mahdollista sopeutua"

Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi masennukseen sairastuminen tai stressaava elämäntilanne.

– Diabetes jää aina taustalle heti.

Jos diabeteksessa on kyse insuliininpuutoksesta, se tarkoittaa käytännössä verensokerin tasojen seuraamista sormenpäästä 5-10 kertaa päivässä.

Lue myös: Lännen Media: Diabeetikkojen armeijakelpoisuudesta tehdään vielä selvitys – pääesikunta päätti viime keväänä, että sairaus on este asepalveluksen suorittamiselle

Mikäli diabetesta sairastava ei jaksa tarkkailla verensokeriaan, insuliinin annostelu on arvausten varassa. Se johtaa verensokerin epätasapainoon, mikä voi olla vaarallista.

Hoitojen laiminlyönti voi johtaa myös erinäisiin lisäsairauksiin. Tavallisimpia lisäongelmia ovat silmänpohjiin liittyvät muutokset, jotka voivat heikentää näköä.

Muita ongelmia ovat munuaissairaus ja suurentunut riski sydän- ja verisuonisairauksiin sekä verenkiertohäiriöt. Pahimmillaan hoitamaton diabetes voi johtaa kuolemaan.

– Riittämättömästi hoidetussa diabeteksessa on vakavat seuraukset, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.

Diabeteksen kanssa oppii elämään

Vaikka diabeteksen hoitaminen kuulostaa raskaalta, ihminen on sopeutuvainen. Rautiainen kykenee esimerkiksi käymään töissä normaalisti diabeteksesta huolimatta.

– Kaikesta huolimatta siihen [diabetekseen] on täysin mahdollista sopeutua. En koe olevani diabeteksen takia erityisen sairas, vaan melko terve.

– Vuodet auttavat siinä. Tulee tutuksi oman sairauden kanssa.

Lue myös: Lasse sai tyypin 2 diabeteksen kuriin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, lääkkeet jäivät kokonaan pois – lääkäri varoittaa hengenvaarasta: "Ei sovi kaikille"

Rautiainen korostaa vertaistuen merkitystä. Hän on mukana Diabetesseura T1D:n toiminnassa ja kokee, että vertaistuesta on ollut apua hoidossa.

– Tärkeää on, että tulee tunne siitä, ettei ole yksin.

Diabeteksen hoito on muuttunut merkittävästi

Ilanne-Parikan mukaan diabeteksen hoito on muuttunut Suomessa nopeasti. Saataville on tullut uusia hoitoja, joiden tehokas ja tavoitteellinen hyödyntäminen on tärkeää.

– Nyt diabetesteknologia tarjoaa mahdollisuuden glukoosin eli sokerin sensorointiin, joka helpottaa aivan olennaisesti hoitamista silloin, kun mittauksia pitäisi olla useamman kerran päivässä ja parantaa sokeritasapainoa. Tämän saatavuus on tärkeää turvata.

Lue myös: Lääkäri mullistaisi diabeteksen nykyhoidon – näillä elintapamuutoksilla sairauden voisi jopa peruuttaa: "Ei ole olemassa diabeetikkoa, joka ei tästä hyötyisi"

Vuosia diabetesta sairastanut Rautiainen on havainnut, että diabeteksen hoito on kehittynyt merkittävästi. 

– Tosi paljon hoidot ovat edistyneet siitä, mitä ne olivat vielä 2000-luvun alussa.

Teknologian kehittyessä myös diabeteksen hoito tulee helpottumaan.

– Tulevaisuudessa insuliinin hoidon annostelu varmaankin tulee helpottumaan uudenlaisilla insuliinipumpuilla, joita voidaan käyttää keinohaimana, Ilanne-Parikka toteaa.

Alueellisia eroja löytyy edelleen

Rautiaisen mukaan diabeetikkojen hoito on nykyään paljon yksilöllisempää kuin aiemmin. Hän on kuitenkin huomannut, että hoitojen tasoissa on edelleen alueellisia eroja.

Ilanne-Parikka on samoilla linjoilla. Vaikka lähtökohtaisesti diabeteksen hoito on Suomessa korkeatasoista, hoitojen ja modernin diabeteksen hoitoon liittyvän teknologian saavutettavuudessa on edelleen alueellisia eroja.

– Tässä on kuitenkin epätasa-arvoa Suomen sisällä erilaisten hoitojen saavutettavuudessa ja myös diabetekseen liittyvän teknologian saavutettavuudessa, Ilanne-Parikka toteaa.