Lakiluonnos valmistui – näitä kuntia uhkaa pakkoliitos

Hallitus on saanut valmiiksi lakiluonnoksensa kaupunkiseutujen pakkoliitoksista. Puolueet ovat siis päässeet ainakin alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, millä ehdoin valtioneuvoston toimivaltaa lisätään.

Näitä kuntia uhkaa pakkoliitos

Varsinais-Suomi
Turkuun oltaisiin liittämässä: Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio ja Rusko.

Satakunta
Poriin oltaisiin liittämässä: Luvia, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta.

Pirkanmaa
Tampereeseen oltaisiin liittämässä: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi.

Päijät-Häme
Lahteen oltaisiin liittämässä: Hollola.

Pohjois-Savo
Kuopioon oltaisiin liittämässä: Siilinjärvi.

Pohjois-Karjala
Joensuuhun oltaisiin liittämässä: Kontiolahti ja Liperi.

Keski-Suomi
Jyväskylään oltaisiin liittämässä: Laukaa ja Muurame.

Pohjanmaa
Vaasaan oltaisiin liittämässä: Mustasaari.

Pohjois-Pohjanmaa
Ouluun oltaisiin liittämässä: Kempele ja Liminka. 

Mahdollinen pakkoliitos koskisi noin 24:ää kuntaa yhdeksällä kaupunkiseudulla. Tavoitteena on tiivistää Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Vaasan, Oulun, Joensuun ja Porin kaupunkiseutuja.

Virkkunen: Käyttöön vain, jos muuta ratkaisua ei ole

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan kuntien omat ratkaisut ovat vastedeskin ensisijaisessa roolissa. Kuntaliitokset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Virkkunen pitää hyvänä asiana, että hallituksella on nyt mahdollisuus tarpeen tullen puuttua kuntaliitoksiin.

– En kuitenkaan usko, että Suomessa sellaista hallitusta olisi, joka kovin helposti tähän tarttuisi. Tämä on sitä varten, että jos tilanne menee ristiriitaiseksi, eivätkä kunnat löydä ratkaisua, niin hallituksella on silloin mahdollisuus puuttua tilanteeseen, Virkkunen sanoo MTV Uutisille.

Puolueet joutuivat etsimään yhteisymmärrystä kiistanalaisesta laista ennakoitua pidempään, sillä lakiluonnoksen piti valmistua jo maanantaina. Pakkoliitokset jakavat puolueita sisäisesti, koska kansanedustajien on vaikeaa selittää niitä kotikunnissaan.

SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman ehdottikin vielä tänään, että pakkoliitosten uhasta luovuttaisiin. Ulostulo sai tukea vihreiltä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen mukaan tänään saatu sopu ei yllättänyt, vaikka osa puolueista oli vielä päivällä vetäytymässä.

– Hallitushan päätti jo aiemmin, että pakkoliitospykälä tulee, nyt oli kyse vain pykälän viilauksesta. Tosi epäselvältä tilanne näyttää kuitenkin, koska moni puolue rimpuilee irti ja samaan aikaan ministeri painaa pykälillä päälle. Ehkä vasta välikysymyskäsittely ja äänestys tulevat ratkaisemaan, mitä hallituspuolueiden edustajat todella ajattelevat, Tiilikainen sanoo. 

Tällä hetkellä valtioneuvosto voi päättää vain vakavissa talousvaikeuksissa olevien kriisikuntien pakkoliitoksista.  

Käytännössä hallituksen toimivallan  lisääminen tarkoittaa sitä, että jos kuntaselvittäjä suosittaa jollekin alueelle kuntaliitosta, mutta kunnanvaltuusto ei sitä hyväksy, on hallituksella mahdollisuus tästä huolimatta jatkaa liitosprosessia. Tällöin alueella on teetettävä kansanäänestys asiasta. Jos liitokselle saadaan tällä tavoin kansan tuki, on hallituksella mahdollisuus päättää kuntaliitoksesta – jos sille asetetut kriteerit täyttyvät ja liitos on perusteltu. 

Lue hallituksen esitys täältä

Lue myös:

    Uusimmat