Venäjä on syyllistynyt murhaan ja väestön pakkosiirtoon, sekä siviilien karkotuksiin ja siirtoihin Venäjän miehittämillä alueilla.
Komissio keskittyy viimeisessä raportissaan Dneprjoen itärannalla toimiviin venäläisjoukkoihin sekä Venäjän miehittämiin ukrainalaisalueisiin.
Venäläisjoukkojen ohjuksilla ja drooneilla tekemien ilmahyökkäysten tavoite on YK:n raportin mukaan ajaa ukrainalaiset siviilit pois kodeistaan.
Raportissa kuvaillaan siviilikohteita vastaan tehtyjä hyökkäyksiä Venäjän sodanjohdon "järjestelmällisesti ja koordinoidusti" tehdyiksi. Käytännössä ne ovat siis olleet kiinteä osa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Tämän päätelmän tekemisessä auttoivat venäläiset itse, sanoo YK:n kansainvälisen Ukraina-tutkimuskomission komissaari Pablo de Greiff MTV Uutisille.
Greiff kertoo Venäjän julkaisseen valtavan määrän droonien kuvaamaa videomateriaalia, joissa näkyvät sekä itse iskut että venäläisten reaktiot niihin.
– Droonit tarkkailivat siviilien asuinalueita ja kun ne havaitsivat esimerkiksi ihmiselämää, kuten vaikka koiraansa lenkittävän tai pyykkejä ripustavan ihmisen, tehtiin räjähteellä reikä talon kattoon. Reiän läpi tiputettiin toinen räjähde, joka sytytti tulipalon, Greiff sanoo videopuhelun välityksellä.
Tämän jälkeen drooni jäi näkyvälle paikalle valvomaan syttynyttä tulipaloa. Näin drooni luomallaan vaaralla estää ambulansseja tai paloautoja pääsemästä palavan talon lähelle.
"Suunnattu siviilejä vastaan"
Pelastustyöntekijät ovat erityisen suojelun kohteena kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä. Venäjän on myös toistuvasti syytetty hyökänneen esimerkiksi ohjuksilla töissä olleita pelastustyöntekijöitä vastaan.
Tutkintalautakunta on pystynyt myös vahvistamaan korkea-arvoisten upseerien vierailleen drooniyksiköiden luona ja keskustelleen käytettävistä strategioista. Greiffin mukaan "ei ole kysymystäkään" siitä, että rivisotilaat noudattivat komentoketjun yläpäästä tulleita komentoja.
Tutkintalautakunnan arvio rikoksista ihmisyyttä vastaan perustuu Greiffin mukaan yksiselitteisesti sille, että Rooman sopimuksesta määritellyt kriteerit täyttyivät.
– Hyökkäykset olivat ohjeiden sanelemina laajamittaisia, systemaattisia ja suunnattu siviileitä vastaan.
Venäjä on kohdistanut iskujaan myös humanitäärisen avun jakelupisteisiin ja siviiliväestöä palvelevaan kriittiseen energiainfrastruktuuriin. Sotatalvina Venäjä on pyrkinyt häiritsemään erityisesti lämmöntuottoa.
MTV Uutiset Liven lähetyksessä perjantaina käsiteltiin myös Venäjän presidentti Putinin ja ulkoministeri Lavrovin huhuttua välirikkoa sekä venäläismedian väitettä Suomen valmistelemasta hyökkäyksestä. Katso lähetys nyt MTV Katsomosta.
Pakkosiirtoja
Tutkijat ovat saaneet käsiinsä venäläisiä asiakirjoja, jotka todistavat Venäjän järjestelmällisesti siirtäneen siviilejä miehitetyiltä alueilta. Osa oli siirretty Ukrainan hallitsemalle alueelle ja osa naapurimaa Georgiaan.
Raportissa kerrotaan myös pidätyksistä, kidutuksesta sekä asiakirjojen ja tavaroiden takavarikoinnista – teoista, jotka ovat "aiheuttaneet vakavaa henkistä kipua ja kärsimystä".
Epäinhimillinen kohtelu täyttää ihmisoikeusrikoksen ja sotarikoksen tunnusmerkit, raportissa todetaan.
– Pakkosiirtojen osalta tiedämme esimerkiksi, että ihmisiä vietiin rintamalinjalle ja käskettiin kulkemaan 10–15 kilometriä pitkän operaatioalueen halki, Greiff kertoo.
– Se on äärimmäisen vaarallista siviileille, koska kyseessä on aktiivinen taisteluvyöhyke. Maasto on usein miinoitettu ja alueella on jatkuvaa tulitusta, hän jatkaa.
Yksilöitä tunnistettu
Kaiken kaikkiaan tutkintakomission raportti perustuu noin 500 julkisesti saatavilla olevaan videoon tutkituista rikoksista sekä yli 200 ukrainalaisen haastatteluun.
Vaikka Ukraina ja länsimaat ovat vaatineet sotarikoksista syytettyjä venäläisiä vastuuseen teoistaan, on todennäköistä, etteivät yksittäiset sotilaat, saati sitten käskyjä antaneet sotilaallinen ja poliittinen johto, päädy laajamittaisesti oikeuden eteen.
Poikkeuksena tästä ovat lähinnä sellaiset sotarikoksista epäillyt yksiköt, jotka syystä tai toisesta päätyvät Venäjän tai sen liittolaisten ulkopuolisille alueille. Esimerkiksi Suomessa tuomittiin venäläinen Voislav Torden sotarikoksista elinkautiseen vankeuteen.
Ukraina-tutkintakomission tehtäviin ei kuulu oikeuden jakaminen, vaan todisteiden kerääminen, Greiff painottaa. Näitä todisteita voidaan sitten käyttää syyttämiseen ja oikeudenkäynteihin, jos näin päätetään.
– Komissio ei ole oikeusistuin. Voimme vaatia, että keräämämme todisteet ovat saatavilla ja että ne kerätään, varastoidaan ja arkistoidaan tiukkoja protokollia noudattaen, hän jatkaa.
Tutkintakomission tuorein raportti on Greiffin mukaan "suorasanaisempi" sekä todisteista että yksilöistä, jotka ovat vastuullisia teoista.
– Joten jos joku kansallinen tai kansainvälinen oikeuskäytäntö on kiinnostunut todisteista näitä yksilöitä tai toimijoita vastaan, he tietävät niiden olevan saatavilla, hän sanoo.
Komissio sanoo raportissaan tunnistetaan droonikuljettajia ja -yksiköitä, jotka ovat syyllistyneet siviileitä vastaan tehtyihin iskuihin.
Kaikki nämä yksiköt kuuluvat Venäjän asevoimien Dnepr-ryhmään, jota komentaa kenraalieversti Mikhail Teplinsky. Hän vastaa suoraan Venäjän asevoimien komentajalle Valeri Gerasimoville, joka johtaa venäläisjoukkoja Ukrainassa.
Venäjä ei anna tutkia
Ukrainan tapaan Venäjä on toistuvasti väittänyt sodan toisen osapuolen tekevän sotarikoksia ja hyökkäävän juuri siviilejä vastaan.
Greiffin mukaan YK-ryhmä olisi halunnut selvittää myös venäläisväitteiden todenperäisyyttä, mutta Venäjä ei ole vastannut tietopyyntöihin tai tutkintakomission pyyntöihin päästä alueille, joissa väitettyjä iskuja on tapahtunut.
– Olemme lähettäneet Venäjälle 35 kirjallista pyyntöä, mutta yhteenkään niistä ei ole koskaan vastattu, Greiff sanoo MTV Uutisille.
Greiff painottaa, että raportissa kyllä mainitaan Venäjän väitteet, mutta ilman mahdollisuutta tutkia niitä tarkemmin, jäävät johtopäätökset niistä tekemättä.
