Venäläismedia revittelee Suomen sotaharjoituksilla, joista uutisoidaan kovin sanakääntein. MTV Uutisten haastatteleman Venäjä-tuntijan mukaan viesti on suunnattu kotiyleisölle ja sillä halutaan vähentää hyväntahtoisuutta Suomea kohtaan.
Suomen Puolustusvoimien järjestämistä sotaharjoituksista uutisoidaan Venäjällä yhä aggressiivisempaa sävyyn.
Yhä useamassa venäläisessä artikkelissa ja kommentissa annetaan ymmärtää tai sanotaan suoraan, että Suomi valmistautuu hyökkäämään Venäjälle.
Tähän on Suomessa syytä tottua, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro MTV Uutisille.
Esimerkiksi Venäjän valtion uutistoimisto Tass kertoi lokakuun lopulla suomalaisten sotilaiden harjoittelevan "lähellä Venäjän rajaa", kun taas sotahistorioitsija Juri Knutov mollasi Večernij Peterburg -lehdessä harjoitusten "mukamas puolustuksellisia tavoitteita".
Knutovin mukaan kaikki sotaharjoitukset, jotka järjestetään Venäjän rajojen läheisyydessä, ovat "melko vaarallisia".
Sodat ovat usein alkaneet sotaharjoitusten varjolla, Knutov varoittaa. Ironista on, että Venäjä järjesti laajoja sotaharjoituksia Valko-Venäjällä ja Venäjällä Ukrainan rajojen läheisyydessä ennen suurhyökkäyksen aloittamista helmikuussa 2022.
Lehden mukaan Suomen sotilaat harjoittelevat, miten "he voivat koska tahansa ylittää rajan ja miehittää osia Venäjän federaation alueesta".
"Syytä tottua"
Venäjältä kuuluva puhu Suomesta ja erityisesti Suomen asevoimista on koventunut huomattavasti sen jälkeen, kun Suomi liittyi puolustusliitto Natoon huhtikuussa 2023.
Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Sergei Shoigu sanoi Venäjän olevan korostetussa valmiustilassa juuri sen vuoksi, että Nato on laajentunut lähemmäs Venäjän rajoja Suomen ja Ruotsin liityttyä puolustusliittoon.
– Kaksi uutta Nato-jäsentä rajojemme lähellä on melkoinen haaste meille, Shoigu sanoi Tassin mukaan.
Venäläispuheisiin hyökkäävästä Suomesta on syytä tottua, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Kangaspuro, jonka mukaan tämä on osa "Venäjän uutta politiikkaa, jolla Nato-Suomi nyt kehystetään".
– Venäjällä Suomi liitetään nyt paitsi epäystävällisten, myös potentiaalisten vihollisten joukkoon, Kangaspuro toteaa.
– Meidän joskus häpeälliseksi tulkittu ja koettu suomettunut suhde Venäjään on nyt kääntynyt suhteeseen, jossa on sotilaallisia ja poliittisia jännitteitä, hän jatkaa.
Puoli on valittu
Kuvaamalla Suomea mahdolliseksi hyökkääjäksi Venäjä ikään kuin tunnustaa, että Suomi on puolensa valinnut, Kangaspuro muistuttaa. Se ei ole Kremlin mieleen, eikä Venäjä näe myöskään tarpeelliseksi peitellä kantaansa.
Venäläispuheet uhkaavasta Suomesta on suunnattu ennen kaikkea venäläisille, Kangaspuro sanoo. Varsinkin Luoteis-Venäjällä on yhä "goodwilliä" eli hyväntahtoisuutta Suomea kohtaan.
– Tätä goodwilliä Venäjä pyrkii nyt murtamaan, Kangaspuro sanoo.
Venäläismedioiden Suomi-kirjoittelusta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.