MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 25. heinäkuuta 2023. Keskiviikon seuranta löytyy täältä.
|
Keskiviikon seuranta löytyy täältä
23.43: Ukrainan rajanaapurit pyytävät EU:ta jatkamaan ukrainalaisten viljatuotteiden tuontikieltoa vuoden loppuun
Puola, Unkari, Bulgaria, Slovakia ja Romania haluavat, että ukrainalaisen vehnän, maissin sekä rypsi- ja auringonkukkaöljyn väliaikaista EU:n tuontikieltoa jatketaan vuoden loppuun asti.
Asiasta kertoi EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston puheenjohtajana puhunut Espanjan maatalousministeri Luis Planas Puchades Brysselissä, kirjoittaa uutiskanava CNN.
Samassa tiedotustilaisuudessa puhunut EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski sanoi, että EU:n on otettava huomioon uudet olosuhteet, kun se harkitsee jatkamista, koska Venäjä on vetäytynyt Mustanmeren viljasopimuksesta.
Kesäkuussa EU sopi siitä, että Puola, Bulgaria, Unkari, Slovakia ja Romania voivat rajoittaa viljantuontia Ukrainasta syyskuun puoliväliin asti. Maat pelkäävät omien maanviljelijöidensä kärsivän ukrainalaisviljan toimituksista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina videopuhessaan, että Ukrainan on mahdoton hyväksyä EU:n suunnitelmia jatkaa asetettuja tuontirajoituksia.
23.24: Yhdysvalloilta 400 miljoonan dollarin apupaketti Ukrainalle
Asiasta ilmoitti Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tiistaina. Apupaketti sisältää muun muassa ilmatorjunta-ammuksia, panssariajoneuvoja, Stinger-ilmatorjuntajärjestelmiä, yönäkölaitteita ja lämpökamerajärjestelmiä sekä ammuksia ja kranaatteja.
Julkaistun lausunnon mukaan paketti sisältää välttämättömiä varusteita Ukrainan rohkeiden joukkojen vahvistamiseksi taistelukentällä ja varusteilla autetaan Ukrainaa valtaamaan takaisin maan suvereenit alueet ja puolustamaan kansalaisiaan.
Blinken tuomitsi myös Venäjän vetäytymisen Mustanmeren viljasopimuksesta ja totesi, että Venäjä tulee jatkamaan hyökkäyksiä Ukrainan satamia ja viljainfrastruktuuria vastaan myös Odessan satamakaupungissa.
Blinken sanoi myös, että Venäjä voisi lopettaa sodan milloin tahansa vetämällä joukkonsa Ukrainasta ja lopettamalla raa'at hyökkäyksensä Ukrainan kaupunkeja ja ihmisiä vastaan.
– Yhdysvallat liittolaisineen ja kumppaneineen seisovat yhtenäisinä Ukrainan rinnalla, kunnes se tekee niin, Blinken lisäsi.
(CNN)
19.21: Putin aikoo vierailla Kiinassa lokakuussa
Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantajan Juri Ushakovin mukaan Putin aikoo vierailla Kiinassa lokakuussa, jolloin Kiinan hallitus järjestää Belt and Road -foorumin. Asiasta kirjoittaa CNN.
Kiinan presidentti Xi Jinping isännöi Pekingissä kolmatta kansainvälistä Belt and Road -yhteistyöfoorumia. Xi kutsui Putinin tapahtumaan vieraillessaan Moskovassa aiemmin tänä vuonna.
Foorumi on Kiinan vastaus Davosille tai G20:lle. Sen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä Euraasian valtioiden välillä.
Putin osallistui myös kahteen ensimmäiseen Belt and Road -foorumiin, jotka järjestettiin Pekingissä vuosina 2017 ja 2019.
18.32: Britannia: Venäjä saattaa ottaa siviilialukset tähtäimeensä Mustallamerellä
Britannia uskoo, että Venäjä saattaa ottaa siviilialukset tähtäimeensä Mustallamerellä, sanoi Britannian ulkoministeri James Cleverly tiistaina.
– Venäjä saattaa kiihdyttää pyrkimyksiään Ukrainan elintarvikeviennin tuhoamiseksi ottamalla kohteeksi siviilialuksia Mustallamerellä. Tulemme korostamaan tätä vastuutonta käytöstä YK:n turvallisuusneuvostossa, Cleverly kirjoittaa Twitterissä.
– Venäjän pitäisi lopettaa maailmanlaajuisten elintarviketoimitusten panttivankina pitäminen ja palata sopimukseen, hän jatkoi.
Valkoisen talon turvallisuusneuvoston tiedottaja Adam Hodge sanoi keskiviikkona, että Venäjä on laskenut lisää merimiinoja Ukrainan satamien läheisyyteen.
Samana päivänä Venäjän puolustusministeriö sanoi, että kaikkia Ukrainan satamaa kohti kulkevia aluksia pidetään mahdollisina sotilaslastin kuljettajina.
Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonov sanoi torstaina, että yritykset syyttää Venäjää siviilialuksiin kohdistuvien iskujen valmistelusta ovat "puhdasta sepitystä" ja "täysin ristiriidassa lähestymistapojemme kanssa".
Britannian pääministeri Rishi Sunak kirjoittaa Twitterissä, että kaikki Venäjän yritykset estää viljan vienti Ukrainasta ovat täysin mahdottomia hyväksyä.
17.51: Venäjä nostaa pakollisen asepalveluksen yläikärajaa
Venäjä nostaa pakollisen asepalveluksen yläikärajan 30 vuoteen. Aiemmin yläikäraja on ollut 27 vuotta.
Ensi vuoden alusta lähtien 18–30-vuotiaat kansalaiset kutsutaan asepalvelukseen, kertoi parlamentin alahuone eli duuma. Tämä vaatii vielä parlamentin ylähuoneen hyväksynnän ja presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen, joita molempia pidetään muodollisuutena.
Yläikärajan nostolla Venäjä pyrkii täydentämään joukkojaan Ukrainassa ilman, että sen tarvitsisi turvautua uuteen mobilisaatioon. Viime syyskuussa Putin julisti osittaisen mobilisaation, mikä osoittautui epäsuosituksi toimeksi.
(STT)
13.45: Kyiv Independent: Ukrainan vastahyökkäys edistyy etelärintamalla Donetskin lähellä
Ukrainan puolustusvoimien voimien tiedottaja Andrii Kovalov kertoi tiedotustilaisuudessa 25. heinäkuuta, että Venäjän joukot ovat vetäytyneet asemistaan Andriivkan alueelta.
Ukraina suorittaa operaatioita Bakhmutin kaupungin pohjois- ja eteläpuolella Donetskissa.
Kovalov väittää myös, että venäläiset eivät ole onnistuneet etenemään Ivanivsken eteläpuolella, Klishchiivkan länsipuolella ja Orikhovo-Vasylivkan luoteispuolella. Kyseiset kylät sijaitsevat Donetskissa.
12.26: Näin karua on värvättyjen venäläisvankien kohtelu juoksuhaudoissa Ukrainassa, selvitys paljastaa
Uutiskanava CNN:n haastattelema venäläinen ex-vanki sanoo loukkaantuneensa kahdesti ja saaneensa yhdeksän aivotärähdystä.
Puolustusministeriön värväämien vankien kohtalo on vähintäänkin karu, selviää CNN:n tekemistä haastatteluista. Vangit ovat käytännössä tykinruokaa.
Kun CNN keskusteli Sergei-nimisen vangin kanssa ensimmäistä kertaa, häntä oli ammuttu jo kahdesti. Silti hänet lähetettiin takaisin etulinjoihin.
Sergei sanoo, että 600:sta lokakuussa hänen kanssaan värvätystä vangista vain 170 on hengissä. Heistä vain kahdella ei ole taisteluvammoja.
– Muistan parhaiten viimeisen yhdeksästä aivotärähdyksestä, jonka sain. Hyökkäsimme, ja meitä ammuttiin singoilla ja droneilla. Komentajamme huusi radion välityksellä: “Minua ei kiinnosta! Edetkää ja älkää tulko takaisin, ennen kuin olette vallanneet aseman”.
Lue lisää: Näin karua on värvättyjen venäläisvankien kohtelu juoksuhaudoissa Ukrainassa, selvitys paljastaa
2:00
12.18: Mika Aaltola: Putinin pommit viljasatamiin osoittavat Naton heikon kohdan – "Näyttää kyvyttömältä"
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjän satamapommituskampanjalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on Ukrainan talouden nakertaminen.
– Tärkeämpi päämäärä on maailman ruokahuollon vaikeuttaminen viljan maailmanmarkkinahintaa nostamalla. Vielä ei olla hinnoissa viime syksyn tasolla, mutta suunta on vähitellen ylös, hän kirjoittaa Twitterissä.
Operaatiossa on samantyyppinen kaiku kuin Venäjän viime syksyn ja talven pommituskampanjassa, joka kohdistui Ukrainan energiaverkkoon.
Venäjä pyrki tuolloin sekä jäädyttämään Ukrainan että nostamaan sähkön hinnan pilviin Euroopassa. Ajatuksena oli vähentää Ukrainan saamaa länsitukea. Sota-asiantuntijoiden mukaan Venäjän energiapommituskampanja epäonnistui.
Heinäkuussa Venäjä on pommituksillaan onnistunut Ukrainan mukaan tuhoamaan esimerkiksi Odessassa vilja- ja hernevarastoja.
– Keskeistä on tuottaa vaikeuksia markkinoille, inflaatiota lännessä sekä ruokapulaa globaalissa etelässä, Aaltola katsoo.
Ukrainan viljaa on laivattu eritoten Afrikkaan. Presidentti Vladimir Putin on väittänyt, että Venäjä korvaa Ukrainan viljatoimitukset Afrikkaan omista varastoistaan.
Viljan hinta on jo nyt kohonnut Mustanmeren sopimuksen päättymisen vuoksi. YK:n pääsihteeri António Guterres on varoittanut, että sadat miljoonat ihmiset saattavat kärsiä nälästä.
– Käyttämällä geoekonomista asettaan, Venäjä paljastaa myös Naton heikkouden Mustallamerellä. Länsi näyttää kyvyttömältä turvaamaan merenkulunvapautta keskeisellä merialueella eskalaatiohuolissaan, Aaltola toteaa.
10.50: Brittitiedustelu: Venäjä pommittaa viljaa ohjuksilla, jotka suunniteltiin upottamaan lentotukialuksia
Venäjä on lisännyt ohjusiskujaan Etelä-Ukrainan satamakaupunkeihin heinäkuun 18. päivästä lukien, toteaa Britannian puolustusministeriö tuoreimmassa julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Kreml on iskenyt useisiin satamiin, joista Ukraina aiemmin kuljetti viljaa ja muita elintarvikkeita maailmanmarkkinoille niin sanotun Mustanmeren viljasopimuksen puitteissa.
Venäjä on kieltäytynyt jatkamasta 17. heinäkuuta päättynyttä viljasopimusta. Kremlin mukaan syynä on se, ettei Venäjä saanut sopimuksesta irti sitä, mikä sille oli luvattu. Venäjän ulkoministeriön mukaan sopimuksen jatkosta ei tällä hetkellä käydä keskusteluita.
Viljasopimus oli voimassa elokuusta 2022 lähtien. Britannian mukaan Venäjä ei sen voimassaoloaikana juurikaan iskenyt Etelä-Ukrainan satamien siviilikohteisiin, kuten viljasiiloihin.
Venäjä on käyttänyt näissä hyökkäyksissä "epätavallisia määriä" Kh-22-ohjuksia, joista Nato-maissa käytetään nimitystä AS-4 KITCHEN, Britannia arvioi.
1960-luvulla käyttöön otetut Kh-22-ohjukset pystyvät kantamaan sekä tavanomaisia ammuksia että ydinräjähteitä. Kantama on 600 kilometriä.
Britannia kirjoitti jo kesäkuussa 2022 Venäjän käyttävän Kh-22-ohjuksia maakohteita vastaan. Brittiarvion mukaan "ne ovat erittäin epätarkkoja ja voivat aiheuttaa huomattavia sivullisia vaurioita tai henkilövahinkoja".
Venäjä käyttää Ukrainassa myös muita ohjustyyppejään eri kohteisiin kuin mihin ne on alunperin tarkoitettu. Yksi esimerkki tästä ovat S-400-ohjukset, joilla Venäjä on pommittanut maakohteita. S-400-ohjukset on suunniteltu eritoten ilmakohteet mielessä, mutta niillä pystytään hyökkäämään myös maakohteita vastaan.
Sota-asiantuntijat ovat arvioineet, että syynä tälle venäläisohjusten niin sanotulle väärinkäytölle on se, ettei Kremlillä yksinkertaisesti ole arsenaalissaan riittävästi optimaalisia ohjuksia maakohteita vastaan.
8.23: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 600 sotilasta, 12 tankkia ja 30 tykkiä
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 600 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 12 panssarivaunua, 13 panssariajoneuvoa ja 30 tykkiä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
8.16: Kenraali: Venäjä pohtii jo, minne se iskee Ukrainan vastahyökkäyksen puhdin loputtua
Australian armeijan kenraalimajuri evp. Mick Ryanin mukaan on selvää, että Venäjän Ukrainassa sotivien joukkojen komentaja, yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov on tyytyväinen siihen, että Venäjä rakensi Etelä-Ukrainaan huomattavat puolustusasemat.
– Vaikka isoa osaa ukrainalaisjoukoista ei olekaan vielä heitetty taisteluihin, on Gerasimovilla ollut nyt seitsemän viikkoa aikaa tarkkailla Ukrainan asevoimien hyökkäyksiä etelässä ja idässä sekä oppia niistä, Ryan kirjoittaa.
– Gerasimovista todennäköisesti tuntuu, että (puolustusasemat) ovat antaneet hänelle hengitystilaa ja hän pystyy säästämään taisteluvoimiaan sillä välin, kun venäläisjoukot torjuvat Ukrainan hyökkäyksiä ja heikentävät sen joukkoja, hän jatkaa.
Gerasimov uskonee, että hän voittaa kulutussodan Ukrainan vastaan, Ryan kirjoittaa. Gerasimov todennäköisesti jo pohtiikin, minkälaisen operaation Venäjä voi toteuttaa siinä vaiheessa, kun Ukrainan vastahyökkäys on kuluttanut voimansa loppuun.
Lue lisää: Kenraali: Venäjä pohtii jo, minne se iskee Ukrainan vastahyökkäyksen puhdin loputtua
6.54: IAEA: Zaporizhzhjan voimala-alueella miinoja, eivät arvion mukaan uhkaa ydinturvallisuutta
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoo nähneensä jalkaväkimiinoja Ukrainassa Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueen reunalla. Alue on Venäjän miehittämä.
IAEA:n asiantuntijat näkivät sunnuntaina joitain miinoja alueen puskurivyöhykkeellä alueen sisäisten ja ulkoisten rajaesteiden välissä, kerrotaan järjestön lausunnossa. Lausunnossa ei tarkennettu miinojen määrää. IAEA:n arvion mukaan niiden räjäyttämisen ei pitäisi vaikuttaa alueen ydinturvallisuuteen tai turvajärjestelmiin.
Räjähteiden asettaminen alueelle on kuitenkin vastoin IAEA:n turvallisuusstandardeja ja ydinturvallisuusohjeita, lausunnossa todetaan.
(STT)
6.49: ISW: Ukraina hyökkää ja väitetysti myös paikoin etenee
Ukraina on jatkanut vastahyökkäystään ainakin kolmella rintamalla ja väitetysti myös edennyt tietyillä alueilla, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) tuoreimmassa tilannepäivityksessään.
Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliarin mukaan maan joukot ovat viimeisen viikon aikana edenneet hieman Bahmutin eteläpuolella ja Länsi-Donetskin sekä Itä-Zaporizhzhja välisellä Berdianskin seudulla.
Venäläislähteet lisäksi väittävät, että Ukraina on tehnyt rajoitettuja hyökkäyksiä Länsi-Donetskin alueella Velyka Novosilkasta etelään, kirjoittaa ISW. Venäläislähteiden mukaan Ukraina on myös edennyt Zaporizhzhjan alueen Orikhivista etelään.
Ukrainan yleisesikunta puolestaan väittää, että maan joukot jatkavat hyökkäämistä Berdianskin ja Melitopolin suunnilla. Hyökkäysten tarkempia paikkoja tai lopputuloksia ei kerrottu, ISW toteaa.
Ukrainan vastahyökkäys ei ole pystynyt läpimurtoihin. Toisaalta maan edustajat ovat myös väittäneet, ettei armeija ole vielä tehnyt pääiskuaan. Vastahyökkäyksen ongelmia on selitetty sekä Venäjän syvällä puolustuksella, Ukrainan ilmavoimien puutteella että eri aselajien yhteistoiminnan köhimisellä.
Lue myös: Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"
6.06: Ukraina: Venäjä hyökkäsi yöllä droneilla Kiovaan
Venäjä on tehnyt ilmahyökkäyksen Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, sanovat kaupungin sotilasviranomaiset uutistoimisto Reutersin mukaan.
Ukrainan mukaan Venäjä käytti hyökkäyksessä Iranin valmistamia Shaded-droneja.
Alustavien tietojen mukaan Kiovan ilmapuolustus ampui kaikki kaupunkiin hyökänneet dronet alas, väittää Kiovan sotilaspiirin johtaja Serhiy Popko Telegramissa.
Alustavien tietojen mukaan dronehyökkäys ei aiheuttanut henkilövahinkoja tai vakavia vaurioita, Popko lisää.
Tietoja ei ole vahvistettu.
Ilmahälytys kesti yli kolme tuntia. Kyseessä oli kuudes Venäjän ilmahyökkäys Kiovaan heinäkuussa.
5.55: Zelenskyi: EU:n ukrainalaisviljalle asettamien tuontirajoitusten suunniteltua jatkamista mahdoton hyväksyä
Ukrainan on mahdoton hyväksyä EU:n suunnitelmia jatkaa ukrainalaiselle viljalle asetettuja tuontirajoituksia, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi maanantai-illan videopuheessaan.
Kesäkuussa EU sopi siitä, että Puola, Bulgaria, Unkari, Slovakia ja Romania voivat rajoittaa viljantuontia Ukrainasta syyskuun puoliväliin.
Viime viikolla tietyt Ukrainan naapurimaat kehottivat EU:ta jatkamaan tuontirajoituksia vuoden loppuun. Maat pelkäävät omien maanviljelijöidensä kärsivän ukrainalaisviljan toimituksista.
– Rajoitusten jatkamista ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä ja suoraan sanoen se on antieurooppalaista. Euroopalla on institutionaalinen kyky reagoida järkevämmin kuin sulkea rajansa tietyltä tuotteelta, Zelenskyi sanoi.
(STT)
Lue lisää: EU jatkamassa Ukrainan viljaa koskevia tuontirajoituksia – Zelenskyi: Mahdoton hyväksyä
Maanantai 24. heinäkuuta
21.21: Espanja lähetti Leopardeja ja panssariajoneuvoja Ukrainaan
Espanja on lähettänyt Ukrainaan sotilasapuna muun muassa neljä Leopard 2 -panssarivaunua, kymmenen panssariajoneuvoa, kymmenen kuorma-autoa ja viisi ambulanssia, kertoo maan puolustusministeriö.
Ministeriön mukaan lähetykset ovat matkalla kohti Puolaa. Osa apupaketista on tarkoitettu Ukrainan rajavartiolaitokselle.
Lähetyksen arvioidaan olevan Ukrainan armeijan käytettävissä elokuun alussa.
Espanja on antanut Ukrainalle sotilaallista, humanitaarista ja taloudellista apua sodan alusta lähtien.
Heinäkuussa maa ilmoitti antavansa lähes 60 miljoonaa euroa Ukrainan koulujen ja yritysten tukemiseen.
18.56: Romanian presidentti varoittaa Mustanmeren turvallisuuden olevan vaarassa
Romanian presidentti Klaus Iohannis varoitti maanantaina Mustanmeren turvallisuuden olevan vaarassa.
Hän puhui asiasta sen jälkeen, kun Venäjä oli iskenyt Tonavan varrella sijaitsevia ukrainalaisia satamakaupunkeja Renia ja Izmailia vastaan.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjän lennokkihyökkäyksissä tuhoutui muun muassa viljavarasto.
Tonava muodostaa luonnollisen rajan Ukrainan ja Nato-maa Romanian välillä.
– Tuomitsen jyrkästi äskettäiset Venäjän hyökkäykset Ukrainan siviili-infrastruktuuria vastaan Tonavan varrella, hyvin lähellä Romaniaa, Iohannis kirjoitti Twitterissä.
Iohannisin mukaan viimeaikaiset tapahtumat muodostavat vakavan vaaran Mustanmeren turvallisuudelle.
– Se vaikuttaa lisäksi ukrainalaisen viljan kuljetukseen, ja näin ollen globaaliin ruokaturvaan, Iohannis jatkoi.
(STT)
18.42: Kymmeniä laivoja ankkuroituneena Tonavan varrella Länsi-Ukrainassa – syytä ei tiedetä
Lähes 30 alusta on ankkuroitunut Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Izmailin satamaterminaalin lähelle Tonavalla, kertoo uutistoimisto Reuters.
Tiedot perustuvat Reutersin mukaan laivojen seurantatietoihin. Alusten joukossa kerrotaan olevan myös kemikaalitankkereita.
Lisäksi kolme alusta on ankkuroinut Tonavan varrella olevan Renin sataman lähistölle. Syytä laivojen pysähtymiselle ei toistaiseksi tiedetä.
Venäjä kohdisti iskuja alueelle varhain maanantaiaamuna.
Tonavan vientireitin merkitys on kasvanut sen jälkeen, kun Ukrainan viljakuljetukset mahdollistava Mustanmeren viljasopimus purettiin aiemmin heinäkuussa.
Tonava muodostaa luonnollisen rajan Ukrainan ja Romanian välillä.