Kylmän sodan jaloissa 1960-luvun alussa avaruustekniikan saralla kilpailtiin kovaa. Yhdysvaltain silloisella presidentillä John F. Kennedyllä oli kiire saada oman maansa astronauttien jalanjäljet kuuhun ennen Neuvostoliittoa, joka oli jo tehnyt ensimmäisen miehitetyn avaruuslentonsa.
Menestykseen päättynyt kuuprojekti ei säästynyt takaiskuilta, joista Apollo 1:n kohtalo oli kaikkein traagisin.
Kuuhun pääsyä yritettiin monta vuotta ja koelennot veivät yhteensä kahdeksan astronautin hengen.
Apollo 11 -projektin saavutukset jättivät varjoonsa liudan Nasan historiassa tapahtuneita kömmähdyksiä ja unholaan painuneita sankaritarinoita.
MTV Uutiset kertoo vuoden 1967 Apollo 1 -projektin karmivasta päätöksestä. Projekti sai nimensä vasta tuhoisan päätöksen jälkeen.
Viallinen viestintäjärjestelmä vei huomion
Rakettia riivasivat kaikenlaiset viat. Ensin vastassa olivat happijärjestelmän ongelmat. Kun niistä päästiin yli, takkusivat viestintäyhteydet ja veivät lopulta avaruuskeskuksen insinöörien huomion kohtalokkain seurauksin.
Kun tarkoitus oli testata kantoraketin sähköjärjestelmää ja insinöörit kamppailivat viestintäyhteyksien korjaamisen parissa, raketin ohjausmoduulin sähköjärjestelmässä tapahtui oikosulku.
Katastrofaalinen palo kärvensi astronautit hengiltä
Tulipalo sai alkunsa aluksen huonosti kokoon kyhätyistä sähköjohdoista. Niiden tiivisteet ja eristeet olivat riittämättömiä. Sähköjärjestelmän vian seurauksena syntynyt kipinä sytytti äkkiä palamaan aluksen ohjausmoduulin seinillä olleet tarranauhat ja astronauttien nailoniset puvut.
