Kuolemanrangaistus kuohuttaa jälleen Yhdysvalloissa

Earl Washington vapautettiin lopulta uusien DNA-todisteiden perusteella. Henkisesti jälkeenjäänyt musta maatyöläinen tunnusti aikoinaan valkoisen naisen raiskauksen ja murhan vain viranomaisia miellyttääkseen. Hän tosin tunnusti samalla neljä muutakin raiskausta, mutta nuo tunnustukset olivat sen verran epämääräisiä, että niitä ei uskonut kukaan.

-Washingtonin päästäminen vapaalle jalalle oli monien vuosien työn tulos, eivätkä osavaltion korkeimmat virkamiehet myönnä edelleenkään, että hän on ollut kaiken aikaa syytön, sanoo tunnettu virginialainen puolustusasianajaja Gerry Zerkin, leppymätön kuolemanrangaistuksen vastustaja. Hän syyttää osavaltion järjestelmää kelvottomaksi. Valtaosa kuolemantuomion uhan alla olevista varattomista vangeista saa osavaltion osoittaman asianajajan, heistä suurin osa tekee luvattoman, tai kuten Zerkin sanoo, hävettävän huonoja esityksiä.

Osasyynä on oikeuden määräämille lakimiehille maksettava surkea korvaus. Koko oikeusprosessin hoitamisesta heruu noin 4500 markkaa, tällä summalla ei saa aikaan asiallista puolustusta.
-Kuolemantuomio kohdistuu köyhiin ja vähemmistöjen edustajiin, Zerkin jyrisee.
-En ole nähnyt vielä kertaakaan rikasta ihmistä kuolemansellissä, hän sanoo.

Viattomia ja hulluja teloitetaan

Zerkinin kollega Steve Benjamin yhtyy kritiikkiin.
-Muistini mukaan Virginian viranomaiset eivät ole kertaakaan kumonneet kuolemantuomiota oikeudenkäynnin puutteiden tai puolustuksen tekemien virheiden vuoksi, hän muistuttaa.
Benjaminin mukaan amerikkalaiset alkavat nyt pikkuhiljaa ymmärtää, että järjestelmässä on puutteita. Hänen mukaansa kuolemantuomion kannatus on perustunut siihen harhaan, että järjestelmä on aukoton ja että syyttömillä ei ole mitään pelättävää. -Viattomia on kuitenkin teloitettu ja teloitetaan, sanoo Steve Benjamin.
-Samalla vankiloissa istuu muutenkin paljon syyttömiä, hän huomauttaa.

Richmondin ylipistossa lakia opettava professori Ronald Bacigal on samoilla linjoilla.
-Olen joutunut tutustumaan erittäin karmaiseviin ja uskomattoman raakoihin rikosjuttuihin urani aikana, mutta en silti usko, että kuolemanrangaistus on oikea rankaisukeino. Koko systeemi on ihmisoikeuksien vastainen, erityisesti henkisesti jälkeenjääneiden teloittaminen, hän uskoo.

-Mutta mehän emme teloita hulluja, hän kärjistää.
-Me annamme heille väkisin lääkettä, jotta heidät voidaan todeta terveiksi ja sitten me teloitamme heidät, hän muistuttaa.
Bagicalin mukaan Virginian pitäisi Illinoisin osavaltion tavoin lopettaa teloitukset systeemin puutteiden tutkimisen ajaksi.

Virginian pääkaupungin Richmondin ylin syyttäjäviranomainen David Hicks haluaa hieman jäähdyttää keskustelua. Hän vastustaa Virginiassa parhaillaan voimassaolevaa lakia, jonka mukaan tuomion julistamisen jälkeen puolustuksella on vain 21 päivää aikaa hakea uusia todisteita, sen jälkeen tuomiota ei voida enää kumota kuin poikkeustapauksissa.

-Tämä laki on häpeällinen ja sitä uudistetaan parhaillaan, hän sanoo.
Hicks koettaa valottaa kuolemantuomion eri puolia.
-Sota hyväksytään, mutta kuolemantuomiota ei; silti kyseessä on molemmissa tapauksissa yhteiskunnan suorittama ja hyväksymä murha, hän sanoo.
-On myös mietittävä, onko oikein, että monien perheiden elämän romahduttavasta sarjamurhasta langetetaan elinkautinen eli sama tuomio kuin yksittäisestä ryöstömurhasta, hän muistuttaa.

Hicksin mukaan systeemissä on puutteita ja tärkeintä olisi, että kaikille voitaisiin taata oikeuden edessä samat mahdollisuudet puolustautumiseen.
-Tämän pitäisi koskea kaikkia tapauksia, eikä vain kuolemantuomiotapauksia, painottaa Hicks. Hän on itse ollut todistamassa kumpaakin ajamaansa kuolemantuomiota.
-En voisi pyytää valamiehistön jäseniä harkitsemaan kuolemantuomiota, ellen pystyisi itse todistamaan lopputulosta, hän sanoo.

Syyttäjä Hicks ei kuulu kuitenkaan kuolemantuomion varauksettomiin kannattajiin, liian paljon riippuu inhimillisistä virheistä ja tunteista. Useimmiten tuomitun taustalta löytyy seksuaalista hyväksikäyttöä, lapsuudenajan laiminlyöntejä ja väkivaltaa.
-Onko liikaa jättää ihmisten päätettäväksi, ketkä ne todelliset hirviöt ovat, hän pohtii.
(STT)