Kunnat jättävät hakematta valtionapua, jotta voivat suurentaa ryhmäkokoja

11 kuntaa lomauttaa tänä vuonna opetushenkilöstöään, yhtenä niiden joukossa Kouvola.

– Kaupungin koko henkilökunta on lomautettu kolmeksi viikoksi ja opetushenkilöstö kahdeksi viikoksi, sanoo Vahteron koulun rehtori Osmo Ylönen.

Vahteron koululla tämä tarkoittaa sitä, että koululla on edessä kaksi seitsemän päivän jaksoa, jolloin puolet koulun opetushenkilöstöstä on pakkolomalla. Se näkyy arjessa.

– Pahimmillaan yhdellä opettajalla voi olla 56 oppilasta ohjattavanaan. Jälkiä paikkaillaan varmasti koko syyslukukausi, Ylönen arvioi.

Muita kuntia, jotka ovat tehneet opetushenkilöstöä koskevia lomautuspäätöksiä, ovat Jämsä, Salo, Sonkajärvi, Liperi, Loimaa, Savukoski, Teuva, Raisio, Joensuu ja Outokumpu. Näistä Raisio on rajannut perusopetuksen lomautuksien ulkopuolelle. Lomautusten kestot ovat viidestä vuorokaudesta 21 vuorokauteen.

"Lomautuskuntien palautettava erityisavustus"

Tästä joukosta vain Salo, Savukoski ja Teuva eivät ole hakeneet ministeriön korvamerkittyä erityisavustusta. OAJ:n mielestä muiden, Raisiota lukuun ottamatta, lomauttavien kuntien pitää palauttaa avustus kokonaan takaisin valtiolle.

– On itsestään selvää mielestäni se, että kunta, joka lomauttaa, menettää nämä rahat, sanoo järjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Ministeriöllä on oikeus periä avustusta takaisin, jos sitä ei ole käytetty luokkakokojen pienentämiseen peruskoulussa. Kouvola, jonka peruskoulun keskimääräiset ryhmäkoot ovat hieman kasvaneet viime vuosina, on saanut erityisavustusta tänä vuonna yli 670 000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi Joensuussa tukipotti ylittää miljoonan euron.

Kymmenet kunnat jättivät kokonaan hakematta korvamerkittyä valtion erityisavustusta. Luukkaisen mukaan moni kunta teki tämän tietoisesti.

– Osa ei hae niitä sen takia, että sitä kautta sitten pystytään niitä ryhmiä suurentamaan. Tämä on kikkailua, Luukkainen kertoo.

Hurjaa palautetta kunnista

Luukkaisen arvion mukaan ryhmäkoot ovat kasvussa. Virallisten lukujen mukaan ryhmäkoot ovat valtakunnallisesti laskussa - tosin ministeriön tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010. Alaluokkien osalta keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna 2010 19,2. Luokat ovat rauhoittuneet keskimäärin 0,4 oppilasta vuodesta 2008 vuoteen 2010. Pienentymisvauhti yläluokkien kohdalla on samana aikajaksona 0,2 oppilasta. Siellä vuoden 2010 luku on 17,1.

Hajonta on runsasta. Suurimmat opetusryhmäkoot olivat vuonna 2010 Keravalla, Kemissä, Valkeakoskella ja Vantaalla. Utsjoella opetusryhmän keskikoko oli 6,08, kun Keravalla luku oli 25,07.

OAJ:n saama palaute kunnan isiltä hämmentää.

– Meille on tullut suoraa palautetta kuntajohtajilta. Siellä pidetään pahana, että tällaista korvamerkittyä rahaa oppilasryhmien pienentämiseen on osoitettu. Ja tämän kritiikin taustalla on se, että siellä nimenomaan haluttaisiin kohdentaa säästötoimia koulutoimeen, oppilasryhmiä kasvattamalla, Luukkainen sanoo.

Opettajajärjestössä uskotaan, että lomautuskuntien määrä kasvaa vielä tämän vuoden kuluessa.