Mainos

Kumihanskahiippari tallilla ja karjun astuma mies – eläimiin sekaantuminen inhottaa, mutta sen kieltävä laki kaatui hallituksen mukana

Viikonloppuna poliisi tiedotti tapauksesta, jossa miehen epäillään sekaantuneen tammaan. Poliisi nappasi nuoren miehen, jonka käsi oli ulosteen peitossa kyynärpäähän asti.

Tapaus ei ole ainoa laatuaan. Toissa vuonna mies jäi kiinni konkreettisesti housut kintuissa antauduttuaan karjun astuttavaksi. Mies ei saanut rangaistusta toteutuneesta aktista, vaan tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen muista rikoksista.

Tapauksen jälkeisessä uutisoinnissa selvisi, että viranomaisen tietoon eläimeen sekaantumisia tulee tietoon harvoin. Toisaalta ilmiön yleisyyttä ei ole Suomessa juuri tutkittu.

Suomessa eläimiin sekaantumista ei ole kriminalisoitu erillisenä rikoksena, mutta teosta voidaan tuomita eläinsuojelurikoksena, törkeänä eläinsuojelurikoksena tai lievänä eläinsuojelurikoksena. Nämä edellyttävät muun muassa, että eläintä kohdellaan julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen.

Suomen laissa on kuitenkin kriminalisoitu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan, kuten eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen.

Hallituksen kaatuminen romutti lain

Eläimiin sekaantumisen rangaistavaksi määrääminen oli osa hallituksen valmistelevaa uutta eläinsuojelulakia. Hallituksen lakiluonnoksessa olisi kielletty eläimen sukupuolielimeen tai peräaukkoon tunkeutuminen tai eläimen sukupuolielimen ottaminen ihmiskehoon.

Lakiuudistus jäi kuitenkin toteutumatta, kun Juha Sipilän hallitus kaatui sote-uudistuksen mukana.

Uudistusta perusteltiin muun muassa sillä, että eläimen seksuaalisessa hyväksikäytössä eläin on alisteinen ihmisen mielihaluille. Koska eläin ei voi valita asemaansa, sitä haluttiin suojella sukupuoliyhteyden aiheuttamalta haitalta tai sen riskiltä.

– Ihmisen ja eläimen välinen seksuaalinen toiminta on myös ristiriidassa eläinten itseisarvoon perustuvan kunnioittamisen kanssa ja näin ollen sukupuoliyhteys eläimen kanssa ehdotetaan kiellettäväksi, hallituksen esityksessä perusteltiin.

– Kiellon tehostamiseksi on välttämätöntä, että sen vastainen toiminto säädetään rangaistavaksi teoksi.

Laki olisi määrännyt sukupuoliyhteydessä eläimen kanssa olevat tuomittavaksi eläinsuojelurikkomuksesta sakkoon, jos teko ole katsottavissa eläinsuojelurikokseksi ja siten ankarammin rangaistavaksi.

Kohteena henkisesti vajavaiset?

Vaikka lakiehdotusta pidettiin yleisesti hyvänä uudistuksena, eivät kaikki osapuolet eivät kuitenkaan ehdotusta tukeneet. Oikeusministeriö muistutti syistä, joiden vuoksi eläimiin sekaantumisen laittomuudesta luovuttiin.

Eläimiin sekaantuminen ja sen yritys olivat rangaistavia tekoja vuoteen 1971 saakka.

– Tuolloin todettiin myös kokemuksen osoittaneen, ettei rangaistussäännöksillä pystytä kovinkaan menestyksellisesti ohjaamaa sukupuolista käyttäytymistä eikä rikoslainsäädäntö ole tarkoituksenmukainen tapa sukupuolimoraalin ylläpitämiseksi, ministeriö lausui.

Oikeusministeriön mukaan aiemmin voimassa ollutta säädöstä oli sovellettu ”lähinnä sukupuolisesti yleisesti estyneisiin ja vajaamieliin nuoriin sekä vanhuuden tylsyyttä poteviin henkilöihin”.

Rikoslain käyttämistä tällaisten henkisesti vajavaisten käsittelyssä pidettiin kohtuuttomana, minkä vuoksi rangaistavuus poistettiin.

Oikeusministeriö peräänkuuluttikin muiden keinojen kuin rikoslain selvittämistä lakiuudistusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ajatus on sama kuin 1970-luvulla, eli pitäisikö eläimiin sekaantuville tarjota hoitoa rangaistusten sijaan.

Entä jos hyväksikäyttö ei vahingoita eläintä?

Oikeusministeriön lausunnossa todettiin, että on ongelmaista rangaista teosta, jos siihen ei liity vaaraa eläimen hyvinvoinnille.

– Tulee huomioida, että rangaistavuus oli mahdollista rajata esimerkiksi tekoihin, joista aiheutuu eläimen hyvinvoinnille konkreettinen vaara, tekoihin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa eläimen hyvinvoinnille, tai tekoihin, jotka tehdään yleisön edessä, ministeriö listasi.

Uudistus sai kritiikkiä myös Sexpo-säätiöltä. Seura-lehden haastattelussa järjestön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen piti ehdotusta inhoon perustuvana ja tarpeettomana, koska ilmiö on marginaalinen.

Hän ei pitänyt ongelmana, että eläin ei voi antaa suostumusta seksuaaliseen kanssakäymiseen.

– Kulttuurissa, jossa eläimiä syödään tehotuotannossa, on tuskin syytä olla huolissaan hyväntahtoisesta eläinseksistä, hän totesi. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja