Oulun poliisilaitos epäilee 250-kiloiselle sialle perjantai-iltana ”astuttavaksi antautunutta” miestä alustavasti muun muassa julkisrauhan rikkomisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Sian kanssa parittelusta miestä tuskin tuomitaan, sillä eläimiin sekaantuminen ei ole ollut Suomessa rikos vuoden 1971 jälkeen. Asiaan on kuitenkin todennäköisesti tulossa muutos.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja ja eläinsuojelujuristi Minna Ruotsalo kertoo, että sukupuoliyhteys eläimen kanssa on kiellettyä tällä hetkellä vain siinä tapauksessa, että se aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä tai on muuten julmaa kohtelua.
– Poliisin tiedottamassa tapauksessa oli ilmeisesti käynyt niin, että sika oli yhtynyt mieheen. Tällaisessa tilanteessa voi olla hankala osoittaa, että teko olisi aiheuttanut eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Rikoksen toteennäyttäminen voi olla hankalaa myös tilanteessa, jossa ihminen yhtyy isokokoiseen eläimeen.
Poliisi kertoi lauantaina, että mies oli tunkeutunut sikalaan Oulun poliisilaitoksen päivystysalueella perjantai-iltana ennen puoltayötä. Paikalle hälytyksen myötä saapuneet sikalanhoitajat olivat löytäneet karsinasta alastoman miehen, joka oli ollut ilmeisesti sukupuoliyhteydessä suurikokoisen karjun kanssa.
Miehen kerrotaan paennen paikalta kompuroiden ja housuja nostelleen. Poliisi otti miehen kiinni tuntia myöhemmin 40 kilometrin päästä. Miehen epäillään paenneen sikalalta autolla ja ajaneen humalassa ojaan.
Lainsäädännössä aaltoliikettä
Eläimiin sekaantuminen poistettiin Suomen rikoslaista vuonna 1971. Rikosnimikettä ei olla Ruotsalon mukaan tuomassa takaisin, mutta sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa on suunniteltu esitettävän kiellettäväksi valmisteilla olevan uuden eläinsuojelulain yhteydessä. Ruotsalo on mukana valmistelemassa lakiuudistusta.
– On jo aiemmin linjattu, että sukupuoliyhteys eläimen kanssa ehdotettaisiin kiellettäväksi. Teko voisi tulla rangaistavaksi eläinsuojelurikkomuksena tai eläinsuojelurikoksena esimerkiksi sen mukaan, onko teko aiheuttanut eläimelle tarpeetonta kipua tai kärsimystä.
– Tämä on tällaista aaltoliikettä. Eläimiin sekaantuminen dekriminalisoitiin Suomessa vuonna 1971 ja samaan aikaan niin tapahtui myös muualla Euroopassa.
Ruotsalon mukaan dekriminalisointi oli seurausta yleisestä asenneilmapiiristä, jossa eläimiin sekaantuminen nähtiin lähinnä sosiaalisena ongelmana.
– Ajateltiin, että se oli humalaisten puuhastelua tai kehittymättömien nuorten ja vanhuudenheikkojen ihmisten asia. Ajateltiin, että rikosoikeudellisten seuraamusten sijaan asiaan pitäisi puuttua tarjoamalla näille ihmisille hoitoa.
– Asiaa pohdittiin tuolloin lähinnä ihmisten näkökulmasta. Modernien eläinsuojelulakien ja tietoisuuden lisääntymisen myötä asiaa on ryhdytty miettimään myös eläinten näkökulmasta. Sukupuoliyhteys on usein riski eläimen hyvinvoinnille.
Tällä hetkellä Suomi on yksi viimeisistä Euroopan valtioista, joissa sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa ei ole kriminalisoitu uudelleen.
Ilmiön yleisyyttä ei ole tutkittu Suomessa
Viranomaisten tietoon tapauksia, joihin liittyy eläimiin sekaantumista, tulee harvoin. Ruotsalon korviin niitä on kantautunut viime vuosilta vain muutama. Ilmiön yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä Suomessa sitä ei ole juurikaan tutkittu.
– Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa asiaa on selvitetty eläinlääkäreille ja viranomaisillekin osoitetuilla kyselyillä.
– Jos teot tapahtuvat kotona, tapaukset eivät välttämättä tule viranomaisten tietoon. Teot voivat olla myös hyvin eri tasoisia. Eläimiin sekaantuminen ei välttämättä aina edes tarkoita sukupuoliyhteyttä. Lainvalmistelun yhteydessä ministeriöön on oltu yhteydessä ja esitetty, että tämäntyyppinen toiminta olisi yleisempää kuin luullaan.
Eläimiin sekaantuminen on tabu, josta ei kuitenkaan ole perinteisesti juuri keskusteltu. Lakiuudistuksen myötä aihe onkin herättänyt kiinnostusta ja voimakkaita kannanottoja, Ruotsalo kertoo.
– Kun siitä ei ole puhuttu, ihmisille on tullut ehkä vähän yllätyksenä, että sellaistakin tapahtuu.
Ruotsalon mukaan uudistetun eläinsuojelulain on määrä lähteä lausuntokierrokselle kevään aikana. Eduskunnan käsittelyyn sen kaavaillaan päätyvän ensi syksynä. Ruotsalon mukaan suunnitelmana on ollut, että laki astuisi voimaan vuonna 2018.