Kulttuuriväki innoissaan Guggenheimista

Uutinen siitä, että Helsinki saattaa saada maailman huippubrändeihin kuuluvan oman Guggenheimin taidemuseon on saanut taidepiirit innostumaan. Guggenheimin tulo tekisi Helsingistä maailmanluokan kulttuurikaupungin, jonka uskotaan vetävän yleisöä myös muihin museoihin.

Loskainen Helsinki ei tänään vaikuttanut kovinkaan vetovoimaiselta. Ikävä ilmasto vakuutti kuitenkin Guggenheimin pääjohtajan Richard Armstrongin siitä, että Suomessa vaikeatkin asiat hoituvat.

Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson sanoo projektia jännittäväksi.

- On erittäin hauska, että he ovat nähneet, että Suomessa me olemme innovatiivisia, teknisiä ja täällä on paljon sellaista mikä liittyy tulevaisuuteen. Kun nämä asiat yhdistetään oikealla tavalla kuvataiteeseen, voi siitä tulla oikein jännittävä projekti.

- Minusta tämä on niin hieno sen takia, että tämä on yhteistyötä kansainvälisen Guggenheimin kanssa. Se on sekä vientihanke, mutta myöskin tuo Suomelle hirveän paljon. Minä luulen, että tämä tukee suomalaisia taiteilijoita ja antaa heille suuria uusia mahdollisuuksia.

Kiasman ja Ateneumin kävijämäärät ovat viime aikoina laskeneet, mutta taideväen mielestä mikään ei uhkaa suomalaistaiteeseen erikoistuneita kansallisgallerioita.

Jakobsson uskoo mahdollisen Helsingin Guggenheimin houkuttelevan turisteja Aasiasta asti.

- Luulen, että tänne voi tulla turisteja tietenkin Pohjoismaista ja Venäjältä. Sittenhän on koko Aasia. Meillähän on Aasian reitti Eurooppaan aina Helsingin kautta ja se on hieno asia.

Jos Guggenheim tulee, Helsingin kaupungin kolme taidemuseota - Tennispalatsin taidemuseo, Kluuvin galleria ja taidemuseo Meilahti - suljetaan ja ne siirtyvät uuteen rakennukseen. Ensin kuitenkin kuvataidekenttämme kartoitetaan.

Bilbaossa Guggenheimin brändi pelasti taantuvan teollisuuskaupungin. Nyt museon talousvaikutus Baskimaalle on 200 - 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue myös:

    Uusimmat