Tällä hetkellä valtionavustuslaki ei edellytä selvittämään hakijoiden taloudellista luotettavuutta.
Sadoille yhdistyksille olisi voinut jäädä maksamatta yhteensä yli 100 miljoonaa euroa valtionavustuksia, jos niiden taloudelliset taustat olisi selvitetty, kertoo Verohallinto.
Valtionavustuksia ja rahankeräyslupia myönnetään edelleen toimijoille, joilla on taustalla maksuhäiriöitä, verovelkoja tai liiketoimintakieltoja.
Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY) arvioi tuoreessa katsauksessaan, miten vuonna 2022 ehdotetut valtionavustuslain muutokset olisivat vaikuttaneet vuoden 2023 avustuspäätöksiin.
Jopa 124 miljoonaa euroa elinkeinotoiminnan valtionavustuksia olisi voinut jäädä maksamatta säätiöille ja yhdistyksille vuonna 2023. Samana vuonna yli puoli miljoonaa euroa avustuksia maksettiin yhdistyksille, joiden vastuuhenkilö oli määrätty liiketoimintakieltoon.
– Suomessa toimii liki tuhat yhdistystä ja säätiötä, joiden vastuuhenkilöillä on joko omat tai yrityksen talousasiat retuperällä. Tämä kasvattaa riskiä sille, että myös yhdistyksessä on harmaata taloutta sekä jätetään verot ja maksut hoitamatta. Harmaan talouden torjuntaan kuuluu myös yhteiskunnan varojen suojaaminen, sanoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen tiedotteessa.
Tuelle halutaan uusia esteitä
Nykyinen valtionavustuslaki ei edellytä, että avustuksia myöntävät viranomaiset selvittäisivät hakijoiden taloudellista luotettavuutta.
Valtionavustuslakiin työstetään uusia tuen myöntämisen esteperusteita. Niiden mukaan tukea ei voitaisi myöntää, jos hakijan, sen vastuuhenkilöiden tai näihin liittyvien yritysten verot ja muut julkisoikeudelliset velvoitteet ovat hoitamatta.
– Yhteiskunnan varojen käytössä pitää huomioida riskienhallinta. Näkemyksemme on, että tuen hakijoiden taustojen selvittäminen ohjaa tuen hakijoita toimimaan oikein ja voi estää myös myöhempien ongelmien syntymistä, Marttinen sanoo.
Esitys uudeksi valtionavustuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.