Korkojen lasku ei yksin siivitä asuntomarkkinoita lentoon, kun yt-pelot ja taloushuolet painavat.
Asuntolainan koron suuruus ei ole asuntomarkkinoilla kaikki kaikessa, vaan avainasemassa on ostajien luottamus taloustilanteeseen ja omaan työllisyyteensä. Näin arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Lue myös: Danske madalsi kasvuennustettaan tälle vuodelle – Trumpin mahdolliset tuontitullit lisäävät epävarmuutta
Korot ovat laskeneet selvästi, mutta asuntojen hinnat laahaavat.
EKP alensi torstaina talletuskorkoa 2,5 prosenttiin, ja 12 kuukauden euribor on painunut alle 2,4 prosentin.
Brotherus toteaa myös, että vaikka korot ovat laskeneet, ei korkotason tulevaisuus ole selkeä.
– Silloin tällainen sivurajalla seuraaminen on ehkä suomalaisille luonnollinen reaktio, että odotellaan ja katsotaan, mihin se (korkotaso) päätyy ja miten se kehittyy, sanoo Brotherus STT:lle.
Alla olevalla videolla pohditaan, onko järkevämpää asua vuokralla vai omassa asunnossa. Juttu jatkuu videon alla.
10:33
Suomalaisten luottamus on pysynyt pakkasella siitä saakka, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Helmikuussa Tilastokeskuksen kuluttajaluottamus heikkeni hieman tammikuusta ja jäi yhä selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.
– Sieltä näkee asunnonostoaikeet, jotka ovat edelleenkin aika vaisulla tasolla. Luotto omaan talouteen ja Suomen talouden tilaan on heikkoa, sanoo Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi STT:lle.
Rakli on kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö.
Lue myös: Älä laske kodin lämpötilaa alle tämän luvun – edes säästösyistä
Tieto yt-neuvotteluista myrkkyä
Ruotsi nostaa esiin, että kotitaloudet eivät ole vieläkään toipuneet vuosien 2022–2023 hintojen noususta.
Moni suomalainen ajattelee inflaation olevan yhä yli viisi prosenttia, vaikka todellinen luku on huomattavasti pienempi. Helmikuussa EU-säännöin laskettu vuosi-inflaatio oli 1,5 prosenttia.
– (Suomalaisten) odotus 12 kuukauden päähän on, että inflaatio on edelleenkin yli neljä prosenttia, mikä ei pidä paikkaansa, Ruotsi sanoo.
Brotheruksen mukaan kuluttajien ostovoima ei ole palautunut tasolle, jolla se oli ennen inflaatiopiikkiä.
– Eli kuluttajilla on reaalitulot pakollisten menojen jälkeen pienemmät kuin ne olivat vuonna 2020, Brotherus sanoo.
Erityistä myrkkyä asunnonostoaikeille ovat uhka työpaikan menettämisestä ja tieto yt-neuvotteluista omalla työpaikalla.
– Mikään ei saa jarruja päälle yhtä nopeasti asuntokaupalle kuin työtilanteen epäselvyys ja epävarmuus, Brotherus sanoo.
Brotheruksen mukaan näyttää siltä, että tilanteessa on muitakin psykologisia lukkoja. Geopoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävarma. Epävarmuus ei johdu vain Venäjästä, vaan epäselvyyttä on myös siitä, mikä on Yhdysvaltojen sitoutuminen vapaakauppaan ja länsimaiden sotilaalliseen puolustamiseen.
Hinnat nousevat viiveellä
Nordea ja PTT ennustavat, että vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia. OP-ryhmä ennustaa, että hinnat nousevat keskimäärin kolme prosenttia.
Brotheruksen korvaan ykkösellä alkavat kasvuluvut kuulostavat mahdollisilta. Nousuodotukset kohdistuvat vasta loppuvuoteen.
– En usko, että tässä vielä kevään aikana asuntojen hinnat mitenkään merkittävästi lähtisivät kiitämään.
Hänen mukaansa asuntojen hinnat lähtevät yleensä nousuun vasta puolen vuoden viiveellä kauppamäärien lisääntymisen jälkeen. Hinnat nousevat, kun ostajat joutuvat kisaamaan keskenään.
– Meillä yhä edelleen on vähän sellainen tilanne, että ostajat ja myyjät pelaavat shakkia keskenään todellisesta hintatasosta.
Asuntokauppa on piristynyt jonkin verran.
– Jos katsotaan ihan viimeisimpiä kauppatilastoja kerros- ja rivitaloasunnoissa, niin ei enää olla kuin kymmenisen prosenttia jäljessä koronaa edeltänyttä niin sanottua normaalia aikaa, sanoo Brotherus.
Pääkaupunkiseudulla tarjonnan määrä hillitsee tällä hetkellä hintojen nousua.
– Se on se, mikä tällä hetkellä hintakehitystä vähän jarruttaa, mutta kuitenkin väestönkasvu ja asuntokaupan käynnistäminen alkavat pikkuhiljaa syödä ylimääräistä tarjontaa markkinoilta pois, Ruotsi sanoo.
Paikkakuntien tilanteet vaihtelevat. Ouluun PTT ennustaa 2,6 prosentin hintanousua tänä vuonna.
Asunnonvaihtajia Brotherus ei kehota odottamaan hintojen nousua. Isompaan asuntoon vaihtavalle hintojen lasku on hänen mukaansa positiivinen asia, koska asunnosta maksettava väliraha on todennäköisesti pienempi.
Ruotsi näkee, että jos EKP alentaa korkojaan vielä lukuisia kertoja, syyt eivät ole yleisen taloustilanteen kannalta suotuisia. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja geopoliittinen epävarmuus voivat heikentää euroalueen talouskehitystä, josta ei tänä vuonna muutenkaan ennusteta huimaa.