Talousasiantuntijat kertovat, kuinka kansalaisten taloudet voivat.
Viimeisen vuoden aikana yrityksiä on ajautunut yrityssaneeraukseen tai konkurssiin viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se kertoo, että takana on ollut todella haasteellisia vuosia.
Suomalaisten ostovoiman on ennustettu kohenevan viimeistään tämän vuoden aikana.
Ostovoimalla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon käytettävissä olevalla varallisuudella voi ostaa esimerkiksi erilaisia kulutushyödykkeitä, kuten palveluita, elintarvikkeita, vaatteita tai vaikkapa autoja.
Elinkeinoelämän Keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että inflaation hidastumisen ja korkojen laskun myötä ihmisille jää rahaa kuluttaa enemmän.
– Perusennusteiden mukaan, jota esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa palkankorotuksiksi, siitä jää enemmän ostovoimaa kuluttajille. Sitä kyllä sitten nakertaa työn verotus, joka ikävä kyllä vähän kiristyy Suomessa, sanoo Urrila.
Kuluttajien varovaisuus kurittaa yrityksiä
Myös Työn ja talouden tutkimus Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Juho Koistisen mukaan palkansaajien tilanne kehittyy myönteisempään suuntaan. Kotitalouksien välillä on kuitenkin eroa.
– Ansiot kehittyvät suotuisasti tänä vuonna, etenkin palkansaajilla, mutta sitten sosiaalietuuksia saavilla kehitys on negatiivista, sanoo Koistinen.
Ostovoimalla on iso merkitys monille aloille ja yrityksille. Aivan hiljattain puutarhaliike Plantagen ja RTV ajautuivat konkurssiin, huonekaluliike Isku Koti on yrityssaneerauksessa ja myös moni ravintola-alan yritys on joutunut sulkemaan ovensa.
Lue lisää: Jopa 30 ravintolaa kiinni joka kuukausi – Henri Alén: "On kyllä asiat niin sekaisin kuin olla ja voi"
Haasteellisesta tilanteesta ovat kertoneet myös monet kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat.
– Kulutusta supistetaan ei välttämättömistä hyödykkeistä ja palveluista. Ja voisin kuvitella, että se kanavoituu näihin sektoreihin, sanoo Koistinen.
– Jos ajattelee muutaman vuoden taaksepäin: Meillä oli pandemia. Siihen päälle tuli inflaatioshokki ja korkojen nousu, Venäjän hyökkäys, polttoaineiden hinnan nousu ja niin edelleen. Sieltä on tullut pidempiaikainen reaktio, joka on johtanut näihin ikäviin uutisiin, kertaa Urrila.
Isot palkankorotukset eivät ole ratkaisu
SAK on kertonut tavoittelevansa 10 prosentin palkankorotuksia ostovoiman kirimiseksi. Koistinen sanoo, että lyhyellä aikavälillä tuntuvat korotukset voisivat olla hyvä ratkaisu palkansaajille ja kotitalouksille, mutta:
– Pitää pitää mielessä, että mikä on sen pitkän aikavälin vaikutus yritystoiminnalle. Se voi olla sitä heikentävä, ja millaisia vaikutuksia sillä sitten olisi työllisyydelle?
Vaikka valtaosalla ostovoima on jo parantunut, se ei vielä näy kulutuksessa. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia.
– Ihmiset säästävät. Se voi olla seurausta korkeasta inflaatiosta ja siitä, että puskureita on syöty viimeisen parin vuoden aikana.
Penna Urrila jakaa Koskisen näkemyksen ja sanoo, että myös työllisyys on heikentynyt.
– Työllisyyshän seuraa taloutta pienellä viiveellä. Tilanne on heikompi, mitä se pari vuotta sitten oli. Talous kun kääntyy parempaan, siitä seuraa työllisyyden kasvu, ennustaa Urrila.
Mutta kuinka järkevää ihmisten on olla säästölinjalla, jos taloudellinen tilanne onkin kohentunut?
– Se mikä on yksittäiselle kotitaloudelle tärkeää, ei välttämättä ole koko kansantalouden näkökulmasta toimivinta. Mutta jossain kohdassa tulee kuitenkin tarve kestokulutushyödykkeiden kulutukseen, kuten vaihtaa autoa tai tehdä keittiöremonttia. Arvokkaampien hankintojen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut vuosien saatossa, sanoo Koistinen.
Molemmat uskovat, että konkurssien määrä tulee tänä vuonna vähenemään, ja suomalaisten ostovoiman parantuvan tämän vuoden aikana.