Ruoka, asuntolaina, auto vaihtoon – näillä keinoilla Johannan kahdeksanhenkinen perhe säästi menoistaan hintojen noustua

Myös Johanna Vinbergin kahdeksanhenkisessä perheessä kulutustottumuksia on jouduttu muuttamaan.

– Olen katsonut hyvin tarkasti ruokamenoja, että syödään paljon kasvisruokaa, eikä osteta kalaa. Meidän arjessa suuri muutos oli myös se, että hankittiin pienempi, halvempi auto.

Vinbergin mukaan tämä merkitsee sitä, että mentiin sitten mummolaan tai ruokakauppaan, kaikki eivät enää mahdu kyytiin samalla tavalla.

Yksi konkreettinen vaikutus kohdistuu kesälomaan. Vinberg pohtii monen suomalaisen perheen tavoin, mitä kaikkea kesällä voi rahan puitteissa tehdä.

Korkojen kohoaminen on iskenyt erityisesti asuntovelallisiin. Tämän tietää myös Vinberg.

– Kävimme pankin kanssa neuvotteluja, miten lainaehtoja muutetaan, jotta selviämme näistä korkeammista koroista, Vinberg toteaa.

Lue myös: Asiantuntijan neuvot kotitalouksille inflaation keskellä: Varteenotettavaa ottaa yhteys pankkiin ja neuvotella lyhennysvapaasta

Inflaatio iskee pahimmiten vähävaraisiin

Kaikista kovin isku inflaatio on jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tämä johtuu siitä, että suurin osa heidän tuloista on kulunut jo aiemmin välttämättömyyksiin, kuten ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.

Vinberg työskentelee lapsiperheköyhyyden asiantuntijana Pelastaa Lapset ry:llä, ja kohtaa työssään vähävaraisia perheitä. Usean suomalaisen perheen turvana on arjessa päiväkodista ja koulusta saatava lounas, jota kesälomalla ei saa. Kun perheen tulot menevät elämiseen ja asumiseen, vapaa-aikaa vietetään rajallisin tavoin.

Yhteydenottojen määrä on kasvanut inflaation myötä, Vinberg kertoo. Yhteyttä ottavat myös etenevissä määrin työssäkäyvät perheet.

– Tarvitaan apua ruokahankintoihin. Myös lasten harrastuksiin haetaan tukea, Vinberg kertoo.

Vinberg nostaa esille, kuinka inflaatio vaikuttaa vähävaraisten perheiden jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Lapsiperheköyhyys on usein ylisukupolvista. Se altistaa muun muassa sosiaalisille ongelmille ja syrjäytymiselle sekä terveyden ja mielenterveyden haasteille. Köyhissä lapsiperheissä voi olla entuudestaan perheenjäsenen sairaus, mikä vaikuttaa tuloihin. Myös koronaviruspandemia on jättänyt jälkensä erityisesti lapsiin ja nuoriin.

Lue myös: Näihin kauppoihin kuluttajien vyönkiristys vaikuttaa erityisesti

Konkreettisia ratkaisuja

Vinbergin mielestä julkisesta keskustelusta uupuvat konkreettiset ratkaisut.

– Paljon puhutaan siitä, että hinnat nousevat, muttei sitten puhuta niistä ratkaisuista. Me voisimme esimerkiksi nostaa sosiaaliturvan etuuksien tasoa. Meillä on lapsilisä aivan jäljessä kuluttajahinnan tasosta.

Vinbergin mukaan usein ajatellaan, että työllistyminen on ratkaiseva tekijä. Hänen mukaansa olisi tärkeää pohtia työllisyyttä laajemmassa kontekstissa erilaisten perhetilanteiden osalta.

– Mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat perheet työllistymään? Esimerkiksi monimuotoisissa perheissä ja yhden vanhemman perheissä varhaiskasvatuksen pitäisi joustaa. Vuorohoidon pitäisi olla saavutettavaa, jotta perheet pystyvät työskentelemään vuorotyössä, Vinberg sanoo.

Rahapolitiikan kiristäminen hyödyttää lopulta kaikkia

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen kertoo taloustieteilijöiden olevan kuitenkin yksimielisiä siitä, että rahapolitiikan kiristäminen on ratkaisu inflaation talttuttamiseen. Hän toteaa kuitenkin, että perheet ovat eri asemassa.

– Inflaatio heikentää kaikkien kotitalouksien ostovoimaa, mutta kotitaloudet ovat hintojen nousun suhteen erilaisessa asemassa heidän tulojen, kulutustottumusten, varallisuuden ja myös asumismuodon suhteen.

Tämä on Kilposen mukaan juuri se syy, miksi hintavakaus on niin tärkeä.

Hintojen nousun vaikutusta kotitalouksiin vaimentaa Kilposen mukaan kuitenkin se, että osa tuloista on indeksoitu eli sidottu hintakehitykseen.

– Esimerkiksi Suomessa sosiaaliturvamenot ja myös eläkkeet nousevat yleisen hintatason noustessa. Palkat taas kohoavat pienellä viiveellä, kun inflaatio kiihtyy.

Siten inflaatio vaikuttaa erityisesti pienituloisiin työssäkäyviin.

Lue myös: Kuluttajahinnat nousevat yhä palkkoja nopeammin

Inflaatio ei saa jäädä korkealle pitkäksi aikaa

Taloustieteilijöiden tutkimus osoittaa, että pitkäaikaisesti korkea inflaatio voi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä. Rahapolitiikan keskeinen tehtävä on siksi hintavakauden turvaaminen.

– Tämä on kaikkien kotitalouksien ja yritysten kannalta hyvä asia. Rahapolitiikan kiristäminen ja korkojen nostaminen on myös lopulta pienituloisten kotitalouksien etu. Sillä varmistetaan, ettei inflaatio jää korkeaksi pidemmäksi aikaa,  Kilponen toteaa.

Erilaisten tukien pelätään keventävän finanssipolitiikkaa liiaksi, kun Euroopan keskuspankki haluaa vähentää kysyntää. Palkankorotukset helpottaisivat inflaation keskellä kuluttajia, mutta niiden pelätään ajavan yritykset hinta-palkkakierteeseen.

Ruoka halpenee vuoden lopussa?

Valoa saattaa kuitenkin häämöttää inflaatiotunnelin päässä. Luonnonvarakeskus on ennustanut, että ruuan hinnannousu hidastuu ja kääntyy laskuun tämän vuoden lopussa.

Luken mukaan hintojen merkittävä nousupaine viime vuonna johtui siitä, että ruuan tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten hinnat nousivat jyrkästi. 

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi inflaation hidastuvan tänä vuonna Suomessa 5,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin.

Lue myös: Luonnonvarakeskuksen ennuste: Ruuan hinnannousu kääntyy laskuun