MTV Uutisten haastattelemat eläkeläiset kertoivat nyt muun muassa pitävänsä tiukasti kirjaa taloudestaan. Eläkeliiton kyselyssä pitkittyneet taloushaasteet näkyvät jopa itsemurha-ajatuksina.
Helsingin Kampissa tiistaina iltapäivällä asioinut eläkeläinen Irma Hartio-Roinisalo toteaa, että rahaa ei ole paljoa käytettävänä.
– Vähemmän tulee ostettua kaikkea, ja Hesarin lopetin tänään justiinsa.
Hän arvioi, että noin 1 900 euron eläkkeellä kuukaudessa tulisi toimeen.
– Se ei ole niin paljoa nyt.
Eläkeläinen Eija Nurmi kertoo pärjäävänsä eläkkeellään juuri ja juuri.
– Kun elää niukasti, kyllä pärjää.
Muun muassa vaateostokset ovat jääneet hänellä vähemmälle.
– Olen pitänyt vanhoja vaatteita. Ne ovat liian isoja, koska olen laihtunut. Mutta ei se minua niin paljoa haittaa.
Katso jutun alussa olevalta videolta, kuinka eläkeläiset nyt säästävät.
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo toteaa, että hintojen nouseminen on ajanut eläkeläiset ahtaalle. Liiton huhtikuussa tekemän kyselyn vastauksista kuormitus ilmenee nyt entistä voimakkaammin.
– Sävy on muuttunut siten, että aikaisemmin emme saaneet mitään viitteitä henkeä uhkaavasta tilanteesta. Tässä on ollut jopa sellaista, että vastaajalla on ollut itsemurha mielessä.
Eläkeliiton kyselyyn vastanneista 40 prosenttia koki, että hintojen nouseminen on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia. Siihen vastasi lähes 5 800 yli 65-vuotiasta suomalaista.
– Ensimmäinen asia, josta eläkkeellä olevat ihmiset ovat alkaneet tinkiä, on ruoan laatu. Kerrotaan, ettei ole enää varaa ostaa lihaa tai kalaa.
Tämän jälkeen nipistetään liikkumisesta esimerkiksi omalla autolla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 2022 1 845 euroa kuukaudessa.
Lue lisää: Kirsi saa "kymmeniin vuosiin reiluimman" korotuksen, kun hän jää eläkkeelle jo ennen vuodenvaihdetta – eläkeyhtiö kertoo, kannattaako sinun tehdä samoin
Vuodenvaihteesta työeläkettä korotettiin noin 6,8 prosentilla. Eläkkeen määrä on sidottu työeläkeindeksiin, josta 80 prosenttia painottuu hintatason muutoksella ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksella.
Eläkeliiton selvityksen mukaan korotukset eivät ole silti olleet riittäviä.
– Hyvätuloisten kohdalla tilanne on hyvä, mutta mitä pienempi eläke, sitä vähemmän korotusta on tullut. Korotus on suhteessa eläkkeen määrään, Vuorisalo sanoo.
"Eläkeläiset ovat työikäisiä haavoittuvammassa asemassa"
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Susan Kuivalainen kertoo, että heidän tekemänsä tutkimuksen mukaan valtaosalla eläkeläisistä on kohtuullinen toimeentulo.
– Eläkeläisten toimeentulovaikeuksien yleisyys ei poikkea muusta väestöstä, kuten ei myöskään pienituloisuus.
Vanhusasiamies Vuorisalo näkee, että eläkeläiset ovat haavoittuvammassa asemassa toimeentuloasioissa kuin työikäiset.
– Työikäisellä ihmisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus jonkin akuutin kriisin kohdalla tehtä töitä ja selvitä siitä. Tällaista laajamittaista ratkaisua pienituloisten eläkeläisten kohdalla ei ole olemassa. Se on keino vain heille, jotka ovat työkykyisiä.
Kuivalainen jatkaa, että eläkeläiset kertovat selviytymiskeinoikseen tarkan taloudenpidon ja omavaraistalouden, kuten metsästämisen ja marjastamisen.
– Pitemmällä aikavälillä eläkeläisten motiivi tehdä töitä ei ensisijaisesti ole taloudelliset syyt, vaan muun muassa mielekkään tekemisen saaminen ja sosiaaliset syyt.
Aiheesta enemmän: Ikärasismi haittaa eläkeläisten työllistymistä – myös tukien menetys pelottaa: "Tulee hankalia takaisinperinnän kierteitä"
Vuorisalo vinkkaa, että talouden ollessa tiukalla, terveydenhoidon asiakasmaksuihin voi hakea kohtuullistamista hyvinvointialueelta. Hänen mukaansa tätä keinoa käytetään tällä hetkellä vähän.
– Hyvinvointialueilla on lainsäädäntöön perustuva mahdollisuus jättää niitä perimättä silloin, kun maksu vaarantaa ihmisen toimeentuloa.
Suurin osa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään
Suomalaisista kaksi kolmesta kertoo tiistaina ilmestyneessä Eläketurvakeskuksen eläkebarometrissä luottavansa eläkejärjestelmään.
Myös arviot eläkkeen riittävyydestä olivat korkealla tasolla.
– Lähes 60 prosenttia koki, että he tulevat melko hyvin tai vähintään hyvin toimeen eläkeaikana, Kuivalainen kertoo.
Vastaajista 47 prosenttia uskoi, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Kolmannes oli väitteen kanssa eri mieltä.
Luottamus eläkkeen maksamiseen oli barometrin mukaan vahvempaa vanhemmilla vastaajilla kuin nuoremmilla.
– Ymmärrettävää on, että mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään sitä epävarmemmaksi luottamus menee.
Eläkebarometrin kohderyhmänä oli 18–79-vuotiaat, joten merkittävä osa eläkeläisistä on rajattu kyselyn ulkopuolelle.