Kukkaro keveni ja mieli yleni? Tästä syystä lahjoihin tuhlaaminen tuntuu hyvältä

1:04
Oletko todellinen jouluihminen? Katso videolta paljastavat merkit!

Joulun sanotaan olevan antamisen aikaa. Läheisen muistaminen lahjalla tuntuu antajasta hyvältä, mutta miksi? 

Joulun alla kukkarolla on tapana keventyä, kun läheisilleen etsii annettavaksi mukavia lahjoja. Tiliotettaan katsoessa saattaa pohtia, miksi päätyi tuhlailemaan rahaa joululahjoihin, kun monelle tärkeintä joulunvietossa ovat kuitenkin tavaran sijasta rakkaat ihmiset.

Perimmäistä syytä voi lähteä etsimään evoluutiosta. Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin. Kyky työskennellä yhdessä on ollut ensisijaisen tärkeää lajimme selviytymisessä, psykologian professori Elizabeth Dunn Brittiläisen Kolumbian yliopistosta sanoo TODAY-sivustolle.

Ihmiset ovat kehittyneet saamaan nautintoa toisille antamisesta. Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että avokätisyys tuo mielihyvää samalla tavalla kuin syöminen tai seksin harrastaminen. Rahallinen panostaminen muihin on yhdistetty suurempaan onnellisuuden lisääntymiseen verrattuna itseen tuhlaamiseen.

Nature Communications -tiedelehdessä vuonna 2017 ilmestynyt sveitsiläistutkimus osoitti, että antaminen lisää aktiivisuutta niissä aivojen osissa, jotka ovat yhteydessä empatiaan ja onnellisuuteen.

Tutkimuksissa anteliaisuuden on huomattu aktivoivan myös aivojen palkitsemisjärjestelmää ja lisäävän mielihyvähormoniksi kutsutun dopamiinin tuotantoa. Antaminen vapauttaa myös muita hyvän mielen kemikaaleja, kuten serotoniinia, oksitosiinia ja endorfiinejä.

Hyvää mieltä saa etenkin omien arvojen mukaisesta lahjasta, jonka saajan tuntee ja jonka vaikutukset pääsee itse näkemään ja jakamaan.

Ystävällisyys voi myös kirjaimellisesti lämmittää – tutkijat ovat nimittäin huomanneet ihmisen kehon lämpötilan nousevan mukavasti käyttäytyessä. Tutkijat ovat puhuneet myös endorfiiniryöpystä johtuvasta "auttajan pilvestä", joka parantaa itsetuntoa, lisää onnellisuutta ja nostaa matalaa mielialaa.

Antamisen myönteisistä vaikutuksista vastuussa olevat aivoyhteydet näyttävät kuitenkin kehittyvän hitaasti. Tämä selittää Discover-lehden haastatteleman neurologi Catherine Franssenin mukaan, miksi lapset ja nuoret ovat usein innokkaampia vastaanottamaan kuin antamaan lahjoja. Yleisesti ottaen ihmiset on viritetty hoivaamaan apua tarvitsevia.

Eläimetkin antavat lahjoja

Sosiaalisten siteiden vahvistaminen ei ole vain ihmisille ominaista toimintaa, Franssen kertoo.

Esimerkiksi pingviinit antavat toisilleen kiviä lahjoiksi, bonobo-apinat puolestaan hedelmiä. Hämähäkkiuros saattaa yrittää lahjoa naarasta seittiin paketoidulla hyönteisellä, jotta ei tulisi itse syödyksi.

Ihmisten tapaan muutkin eläimet ovat kehittyneet ymmärtämään, ketkä ympärillä antavat ja ketkä ottavat. Vampyyrilepakoiden on huomattu jakavan veriaterian "ystävilleen", joille ne eivät ole sukua. Yhteistyö johti siihen, että lähisuvun ulkopuolisen suhteen muodostaneet lepakot viettivät aikaa yhdessä myös luontoon vapauttamisen jälkeen.

Lahjojen antaminen ja saaminen auttaa sosiaalisten siteiden muodostamisessa sekä luo yhteisiä muistoja niin ihmisillä kuin eläimillä.

Jäikö joulukinkkua yli? Katso alta resepti joulukinkkutacoihin!

0:59
Joulukinkkutacot – helppo tapa hyödyntää kinkun jämät.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja