Mitä käy, jos alueesi sairaalapaikat loppuvat? Riittääkö hoitohenkilökunta? Katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne!

MTV Uutiset kysyi kaikilta 20 sairaanhoitopiiriltä, kuinka koronakriisin mahdollisesti aiheuttamiin sairaalapaikkojen täyttymisiin on varauduttu. Lisäksi tiedustelimme, onko hoitohenkilökuntaa riittävästi.

Tehohoitopaikkojen määrä ja henkilökunnan saatavuus herättävät eniten huolta suomalaisissa sairaanhoitopiireissä koronatilanteen keskellä. Asia käy ilmi MTV Uutiset kyselystä, jossa soitettiin läpi kaikkien 20 sairaanhoitopiirin johtoa.

Lue myös: Tämä kaikki tiedetään Suomessa koronaan menehtyneistä

Käytännössä kaikki sairaanhoitopiirit ovat nostaneet tehohoitopaikkojen määrää. Kiireettömiä leikkauksia on pitkälti ajettu alas, jolloin vapautunutta tilaa on avattu tehohoidon käyttöön. Lisäsuunnitelmiakin on, jos potilasmäärä kasvaa nykyisistä ennusteista

– Meillä on tehty suunnitelmia, että voidaan sairaalakapasiteetti moninkertaistaa tarvittaessa. Voimme ottaa olemassa olevia tyhjiä tiloja käyttöön tai sitten perustaa uusia. Jo sairaalakampuksella on tyhjää tilaa, jota voidaan varustaa uudelleen, sanoo Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Hotelleja ja urheilutaloja harkitaan

Eri puolilla Suomea suunnitellaan ratkaisuja erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa sairaanhoitopiirin omat kiinteistöt näillä näkymin riittävät. Pohjois-Pohjanmaalla taas on käyty neuvotteluja yksityisten toimijoiden kanssa tilojen hankkimiseksi muita kuin koronasta kärsiviä potilaita varten.

Lue myös: Näin monilla ihmisillä on koronaoireita ympäri Suomea – Katso täältä oman kuntasi tilanteen

Pidemmällekin vietyjä suunnitelmia on. Etelä-Karjalassa pohditaan urheilutalon käyttöönottoa ruuhkatilanteessa. Myös Keski-Suomessa on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja.

– Olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja, kuten kongressikeskusta ja hotellia Jyväskylässä. Parhaiten tarkoitukseemme kuitenkin sopii kylpylähotelli Peurunka, jonka kanssa olemme käyneet neuvotteluita. Perungassa, Laukaassa, on tarkoitukseemme hyvin sopivat tilat ja koulutettua henkilökuntaakin, sanoo johtajaylilääkäri Juha Paloneva.

Tehohoito huolettaa

Kaikista sairaanhoitopiireistä kerrotaan, että käsipareja on tällä hetkellä hyvin. Muun muassa Varsinais-Suomessa poissaoloja on harvinaisen vähän. Henkilökunnan ja erityisesti tehohoidon henkilökunnan sairastumisesta kannetaan silti kauttaaltaan huolta.

– Laskennallisesti 30 prosenttia sairaalapotilaista vaatii tehohoitoa. Sen kanssa tulee ensin haasteita, eli en usko, että perussairaalapaikoissa tulee ongelmia.Olemme ongelmissa, jos esimerkiksi tehohoidon henkilöstöä sairastuu. Silloin varauduttaisiin erityisvastuualueen apuun, jotta kapasiteetti riittää. Tässä olemme kaikki samassa veneessä, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Katso kaikkien sairaanhoitopiirien vastaukset alta:

Etelä-Karjala

Terveys- ja vanhuspalvelujohtaja Tuula Karhunen:

– Olemme jo avanneet yhden ylimääräisen hoivaosaston. Olemme uudistaneet sairaalaamme, ja vanhassa sairaalassa on kahden osaston verran ylimääräistä tilaa. Toinen osastoista niistä otettu käyttöön. Toisen jouduttiin siirtämään Taipalsaaren terveysosastolta potilaita remontin vuoksi. Kuukauden kuluttua remontti on valmis ja silloin saamme Taipalsaaren terveyskeskuksen vuodeosaston käyttöömme.

– Toki jos nämä ja tarvittaessa ympäri maakunnan otettavat ylipaikat eivät riitä, meillä on varavaihtoehtona Lappeenrannan urheilutalo. Oletus on, että hoivaosastojen lisäyksellä selviämme.

– Tällä hetkellä kädet riittävät oikein hyvin. Koko maakunnan sosiaali- ja terveyspiirissä on perustettu koronaresurssitoimisto, jonne on kerätty kaikkia työntekijöitä, joiden työmäärä on vähentynyt. Eli ne terveydenhuollon henkilöt, joiden työt muuten ovat vähentyneet, tekevät muita tehtäviä.

Etelä-Pohjanmaa

Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki:

– Meillä on toki suunnitelmia, olemme varautuneet sinänsä että pandemia tuottaa potilasmääriä ja olemme raivanneet tilaa sairaalassa. Keskussairaalan kapasiteetti on aika hyvä vastaanottamaan potilaita. Meillä on jonkun verran maakunnassa sellaista hoivahoitotilaa, jota voidaan ottaa käyttöön, ei ihan sairaalatasoista mutta kuitenkin. On suljettu sairaaloita ja niiden uudelleen käyttöön ottaminen on mahdollista.

– Henkilökunta tulee olemaan rajoittava tekijä. Olemme kouluttaneet ihmisiä vaativiin tehtäviin, kuten tehohoitoon. Vaativammat toiminnot saadaan toteutettua. Jos pandemia tulee pahana, henkilökuntapula tulee ilman muuta eteen. Olemme ajaneet kiireetöntä leikkaustoimintaa pienemmälle liekille, ja sieltä on saatu vapautettua henkilökuntaa tehohoidon yksiköihin.

Etelä-Savo

Terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä:

– Meillä on varasuunnitelmat lisäsairaaloiden perustamisesta. Tällä hetkellä mennään kuitenkin hyvin maltillisten tilanne-ennusteiden pohjalta. Meillä on tehty suunnitelmia, että voidaan sairaalakapasiteetti moninkertaistaa tarvittaessa. Voimme ottaa olemassa olevia tyhjiä tiloja käyttöön tai sitten perustaa uusia. Jo sairaalakampuksella on tyhjää tilaa, jota voidaan varustaa uudelleen.

– Henkilökunnan osalta on varasuunnitelmia tehty, jos tilanne näyttää pahalta. Useampi sata sote-työntekijää on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi reserviin, jos tarve tulee.

Helsinki ja Uusimaa

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi:

– Kirurginen sairaala on varustettu hoitamaan näitä potilaita. Myös Jorvin sairaalassa ja Peijaksen sairaalassa on tiloja. Meilahden sairaalassakin on isot teho-osastot. Tällainen vara-vara-sairaala on suunnitteilla Meilahden pysäköintiluolaan. Sinne saadaan aika helposti vedettyä tarvittavat yhteydet. Toivottavasti sitä ei tarvita, mutta varaudutaan. Kaikki erilaiset tilat kyllä käytiin läpi, mutta päädyimme omaan pysäköintitaloon. Kaikki vaihtoehdot kannattaa kuitenkin pitää avoimena.

– Henkilöstöä on määrällisesti ollut hyvin, ja poissaoloa on ollut vain muutamia prosentteja. Teho- ja happihoitoon on koulutettu hoitajia. Varaudumme siihen, että meillä on henkilöstöresurssia hoitaa potilaita. Jos oma henkilöstö loppuu, pitää katsoa muihin organisaatioihin ja yksityisiin toimijoihin. Mutta Hus on iso organisaatio.

Itä-Savo

Johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen:

– Meillä on suunnitelmana lisätä vuodeosastopaikkoja ottamalla käyttöön esimerkiksi nykyisiä poliklinikkatiloja, jotka ovat entisiä vuodeosastoja. Lisäksi tarpeen mukaan otetaan terveyskeskuksen entinen vuodeosasto käyttöön. Lisäksi on tullut tarjouksia esimerkiksi hotelleilta. Lähikunnissa on myös entisiä vanhainkotirakennuksia.

– Tällä hetkellä henkilökuntatilanne on hyvä, eikä vajetta ole. Jos paikat täyttyvät ja joudutaan avaaman lisätilaa, tarvitaan myös lisää henkilökuntaa. Sitä on saatavilla sekä opiskelijoista että viime vuosina eläköityneistä hoito-ja hoivatyöntekijöistä. Molemmat ryhmät on kartoitettu, ja saatavilla on useita kymmeniä tarpeen vaatiessa.

Kanta-Häme

Johtajaylilääkäri Sally Järvelä:

– Pidämme sairaalapaikkojen täyttymistä epätodennäköisenä tarkentuneiden ennusteiden valossa. Omaa sairaansijakapasiteettia pystymme kasvattamaan 10–20 prosenttia normaalitoiminnasta, eli noin 20–40 sairaansijaa. Terveyskeskussairaaloissa alueella on varaa avata sairaansijoja alueella merkittävässä määrin. Lisäksi äärimmäisen epidemiakulun yhteydessä olemme varautuneet perustamaan maakunnassa varasairaalan, jossa sairaansijoja voitaisiin lisätä edellisiin vielä jopa sata. Kriittisimmät paikat ovat luonnollisesti tehopaikat, joita voidaan ylläpitää vain sairaalassa ja sielläkin vain lähietäisyydessä toisistaan henkilökunnan ja erityisesti kokeneen henkilökunnan riittävyyden vuoksi.

– Mikäli henkilökuntamme pysyy terveenä, pärjäämme sairaalassa pitkälti omalla henkilökunnalla. Jos epidemia etenee epäsuotuisasti, terveyskeskusosastojen laajentamiseen tai varasairaalan käyttöön ottoon maakunnassa lisähenkilöstöä varmasti tarvittaisiin. Silloin todennäköisesti pelkästään lomien peruutuksilla ja ylityöaikojen ylityksillä ei selvitä, vaan terveydenhuollon henkilöstöä kutsutaan laajemmin töihin jakaen osaaminen ja kokemus koordinoidusti maakunnassa yhteisesti.

Kainuu

Hallintoylilääkäri Esa Ahonen:

– Tällä hetkellä täyttyminen ei ole lähelläkään. Jos näin kävisi, varasairaala on jo suunniteltu pitkälle. On myös suunniteltu henkilön tarkkuudella, ketkä ovat siirrettävissä.

– Meillä on useampia tiloja saatavissa ja laajennettavissa. Uusi sairaala valmistui tammikuussa vanhan sairaalan viereen, joten meillä on sinänsä hyvä tilanne. Lisäksi voimme siirtää toimintoja muihinkin paikkoihin.

– Tällä hetkellä hoitohenkilökunnan osalta tilanne on rauhallinen. Pandemian tultua hoitohenkilökuntaa on vapautunut ja voimme siirtää henkiökuntaa tarvittaessa toisiin tehtäviin.

Keski-Pohjanmaa

Johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell:

– Meillä on oikein hyvä tilanne hoitohenkilökunnan kanssa. Sairaslomia ei ole tavallista enempää. Lomat ovat katkolla toistaiseksi ja niitä annetaan harkinnan mukaan. Meillä on koulutukset menossa, eli meillä täsmäkoulutetaan hoitajia esimerkiksi leikkaussaliin, dialyysiin ja tehohoidon osaamiseen. Myös vuodeosaston hoitajien osaamisprofiileja täsmennetään.

– Tilojen puolesta on hyvä tilanne, koska meillä on integroitu kuntayhtymä. Meillä on kaikki yleislääketieteen osastopaikat ja erikoissairaanhoidon osastopaikat yhteisessä jakopoolissa. Olemme tehneet järjestelyjä, joissa on otettu korona- ja varaosastoja ja lisätty osastoja muille puolille. Emme ole tehneet elektiivisiä leikkauksia juuri ollenkaan, jotta suojavarusteita riittäisi mahdollisimman pitkälle. Kaikki nappulat on käytettävissä. On vaikea nähdä sellaista vaihetta, että meillä eivät osastopaikat riitä.

Keski-Suomi

Johtajaylilääkäri Juha Paloneva:

– Olemme rajoittaneet merkittävästi kiireetöntä hoitoa. Sen myötä osastopaikkoja on vapautunut infektiopotilaita varten. Lisäksi olemme lopettaneet leikkaukset yhdellä kolmesta leikkausosastostamme sekä sulkeneet tilapäisesti yhden kirurgian vuodeosaston, joka otetaan epidemiatilanteen edellyttäessä käyttöön. Leikkausosaston leikkaussaleja ja heräämötiloja voidaan käyttää tarvittaessa teho- ja tehovalvontapaikkoina. Lisäksi Ksshp:n alueen terveyskeskuksiin on perustettu infektio-osastoja. Uusi Keski-Suomen sairaala Nova ei ole ihan vielä valmis käytettäväksi varasairaalana.

– Olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja, kuten kongressikeskusta ja hotellia Jyväskylässä. Parhaiten tarkoitukseemme kuitenkin sopii kylpylähotelli Peurunka, jonka kanssa olemme käyneet neuvotteluita. Perungassa, Laukaassa, on tarkoitukseemme hyvin sopivat tilat ja koulutettua henkilökuntaakin. Jyväskylän kaupunki on tehnyt myös erillisiä suunnitelmia.

– Henkilökunnan riittävyys saattaa tulla haasteeksi. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan rekrytoimaan lisää  henkilökuntaa, kouluttamaan olemassa olevaa henkilökuntaa uusiin tarvittaviin tehtäviin sekä tekemään sairaalan sisäisiä siirtoja henkilökunnan osaamisprofiilin mukaan.

Kymenlaakso

Johtajaylilääkäri ja terveyden ja sairaanhoidon palvelujen palveluketjun johtaja Marja-Liisa Mäntymaa:

– Kapasiteetti on toistaiseksi riittänyt erittäin hyvin, sillä meillä on tainnut olla enimmillään viisi vahvistettua koronapotilasta hoidossa yhtä aikaa. Tehohoidossa on ollut enimmillään kaksi potilasta ja tällä hetkellä yksi. Meillä on suunnitelma nopeasti lisäosaston avaamisesta keskussairaalassa, jos kapasiteetti ei riitä ja kahden osaston avaamisesta muualle mikäli potilaita tulee liikaa. Tilapäistiloja ei tarvitse avata sairaalakäyttöön.

– Kädet riittävät, sillä kiireettömiä toimintoja on alettu alas ja siirretty henkilökuntaa infektio-osastolle. 

Lappi

Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela:

– Jaamme kapasiteettia yhteistyössä alueen terveyskeskusten ja erityisvastuualueen sairaaloiden kanssa. Yksi suunta, mikä meillä on mahdollinen, on Ruotsi ja Norja. Meillä on heidän sairaalaorganisaatioidensa kanssa toimivat käytännön suhteet, eli niiltäkin voidaan tarvittaessa pyytää apua. Meillä on pohjoisten sairaalaorganisaatioiden kesken yhteinen verkosto, jossa on muun muassa koronatilanteen vuoksi käyty viikoittain etäpalavereita. Niissä käydään läpi tilannetta naapurimaissa ja kysytään myös sitä, tarvitaanko jollain alueella apua naapurista. Jos sairaala olisivat täynnä, potilaita voitaisiin lennättää Ruotsiin ja toisin päin.  

– Ulkopuolisten lisätilojen käytöstä ei ole suunnitelmia, sillä se tarvitsisi lisäresursseja henkilöstöstä ja sairaalasängyistä lähtien. Meillä on vanha psykiatrinen sairaala, joka toimii varatilana tarpeen tullen.

– Mahdollista lisähenkilöstöä on kartoitettu, ja osa on jo käynyt niin sanotuissa ”kertausharjoituksissa”. Eläköityneitä ja alanvaihtajia on myös kartoitettu ja jonkin verran jo kontaktoitukin. Tällä hetkellä meidän tilanteemme on vielä hyvin rauhallinen. Sairaalan kapasiteetista on käytössä noin 60 prosenttia, kun kiireetöntä toimintaa on ajettu alas. Erilaisia päivystyspotilaitakin meillä on tavallista vähemmän. Voisi sanoa, että kun hiihtokeskukset ja rinteet on suljettu, ei tule myöskään laskettelutapaturmapotilaita. Koronapotilaita meillä on ollut sairaalassa alle kymmenen kerrallaan.

Länsi-Pohja

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila:

– Meillä on otettu etupainotteisesti käyttöön Kemin kaupungin terveyskeskussairaala, joka toimii meillä pandemian varasairaalana. Alueen kuntien kanssa on sovittu, että ne koronapotilaat, jotka eivät tarvitse keskussairaalahoitoa, hoidetaan pandemiasairaalassa. Sillä tavalla pyritään siihen, että muiden kuntien vuodeosastot pysyvät vapaana tästä taudista. Näillä toimilla meidän pitäisi selvitä potilasmääristä. Meillä on mietitty myös kenttäsairaalatyyppistä ratkaisua, mutta ne eivät ole konkretisoituneet.

– Laskennallisesti 30 prosenttia sairaalapotilaista vaatii tehohoitoa. Sen kanssa tulee ensin haasteita, eli en usko, että perussairaalapaikoissa tulee ongelmia. Olemme ongelmissa, jos esimerkiksi tehohoidon henkilöstöä sairastuu. Silloin varauduttaisiin erityisvastuualueen apuun, jotta kapasiteetti riittää. Tässä olemme kaikki samassa veneessä.

Pirkanmaa

Johtajaylilääkäri Juhani Sand:

– Meillä on varasuunnitelmia erilaisista koherttiosastoista ja varasairaaloista epidemian varalle. Varaudumme avaamaan lisää paikkoja teho- ja vuodeosastoille, joissa tilaa vielä on. Kyllähän meillä erilaisia karttaharjoituksia on tehty erilaisista valmisteluista, mutta tällä hetkellä meillä on poikkeuksellisen väljää.

– Tällä hetkellä meillä on poikkeuksellisen hyvä henkilöstötilanne, kun ei ole kausi-influenssaa eikä muitakaan sellaisia liikkeellä. Tuntuu, että hyvä käsihygienia ja varautuminen on johtanut siihen. että henkilökuntaa on vähemmän sairaana kuin normaaliaikana. Toki varautumissuunnitelmissamme on tarkasteltu, mistä saamme lisähenkilöstöä hankittua. Ne voisivat olla esimerkiksi alan opiskelijoita tai yksityissektorin toimijoita, ja tarvittaessa myös eläköityneitä. Meillä on kuitenkin kaikki hyvässä mallissa ja uskon, että tulemme selviämään.

Pohjois-Karjala

Johtajaylilääkäri Jarmo Kukkonen:

– Olemme valmistautuneet jo pitkällä aikavälillä potilasmäärien lisääntymiseen sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Sairaalassa olemme valmistaneet valmiuteen kaksi erillistä koronapotilaiden hoitoon tarkoitettua osastoa, ja pystyisimme edelleen lisää niitä tarvittaessa muodostamaan. Tuo määrä riittää nykyisten ennusteiden valossa kaikissa tilanteissa. Lisäksi olemme vahvistaneet tehohoidon kapasiteettia siten, että pystymme yli kaksinkertaistamaan sen normaalitilanteesta tarvittaessa.

– Pystymme lisäksi sijoittamaan tarvittaessa eristysolosuhteisiin erikoisalaosastoille koronapotilaita silloin, kun he tarvitsevat hoitoa sairaalassa lähtökohtaisesti muun sairauden kuin koronan vuoksi. Terveyskeskussairaalaverkostoomme olemme myös luoneet valmiuden kahden terveyskeskussairaalan osalta käynnistää ns koronakohortteja. Tämä on myös arvioitu riittäväksi.

– Tehohoitovalmiuksia on parannettu kouluttamalla hoitajia. Yleisellä tasolla hoitohenkilökunnan määrän on arvioitu olevan riittävä.

Pohjois-Pohjanmaa

Johtajaylilääkäri Juha Korpelainen:

– Pandemiasuunnitelmaamme päivitettiin helmikuussa, kun akuutti tilanne tuli käsille. Meillä tyhjennetään vuodeosastoja kiireetöntä hoitoa vaativista potilaista ja teho-osastopaikkojen määrää nostetaan. Tämä on THL:n ennusteiden mukainen malli. Suuremman määrän paikka-analyysi on kesken.

– Käymme tässä vaiheessa keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa. Ei koronapotilaiden hoitoon, vaan meillä on ehkä tarvetta ostaa muuta hoitoa sieltä.

– Hoitohenkilökunnan eteen on tehty töitä paljon. Tarvitsemme lisää käsipareja. Olemme kouluttaneet omasta henkilökunnasta työvoimaa tehohoitoon ja tehovalvontoihin. Olemme myös rekrytoineet opiskelijoita ja alan osaajia muista töistä. Uskomme että pärjäämme, jos henkilökunta pysyy terveenä.

Pohjois-Savo

Sairaalanjohtaja Heikki Miettinen:

– Olemme tehneet varautumissuunnitelmia muun muassa Kuopion kaupungin ja muiden Pohjois-Savon kuntien kanssa. Yksin Kuopion kanssa pystymme yhdessä lisäämään sairaalapaikkoja useilla kymmenillä sairaansijoilla. Perusterveydenhuolto on STM:n ohjeistuksen mukaisesti lisännyt omaa hoitokapasiteettiaan. Tällä hetkellä sairaalapaikkojen täyttyminen ei ole näköpiirissä ihan hetikään, mutta jos niin käy tiloja kyllä pystytään järjestämään. Virallisia neuvotteluja ei ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa ole käyty.

– Toistaiseksi henkilökuntamäärä on riittävää. Olemme alustavasti selvittäneet muun muassa loppuvaiheen opiskelijoiden palkkaamista ja myös suunnitelleet heidän kouluttamistaan. Lisäksi voimme tarvittaessa hyödyntää yksityisten terveyspalveluyritysten työntekijöitä ja muita muiden työnantajien palveluksessa työskenteleviä terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneita.

Päijät-Häme

Johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen:

– Olemme järjestäneet lisäpaikkoja siten, ettei sairaalapaikkojen loppuminen kesken ole näköpiirissä. Meillä on Covid-19-potilaille varattuna osasto, jossa on yli 40 paikkaa, mutta tällä hetkellä 7 potilasta. Lisäksi meillä on näille potilaille lähes 50 paikkaa terveysasemalla. Teho-osastopaikkojen lukumäärä on se, joita on lisättävä suhteessa eniten. Meillä on tavallisesti 8 tehopaikkaa, mutta tällä hetkellä 16. Siitäkin voimme tarvittaessa nostaa merkittävästi.

– Kun teho-osastopaikkoja on lisätty, sinne on siirretty hoitajia muun muassa leikkaussaleista. Tämä muutos on iso, sillä teho-osasto on aivan oma ympäristönsä. Siellä on oltava erilainen osaaminen kuin muissa työpisteissä. Teho-osaston hoitajista on siis vajetta, toisaalta siellä on jatkuvasti uusia hoitajia perehtymässä. Kun hoitajia siirretään esimerkiksi teho-osastolle, se vastaavasti tarkoittaa jonkun muun toiminnan vähentämistä. Niin ikään olisi mahdollista saada hoitajia ja muita ammattilaisia yksityispuolelta.

Satakunta

Johtajaylilääkäri Sari Sjövall:

– Olemme suunnitellet Satasairaalassa pitkälle erilaisia strategioita, jos tarvitsemme lisää vuodeosastopaikkoja. Tällä hetkellä sairaalan kuormitus on melko matala ja nyt enemmänkin yhdistämme vajaita osastoja. Jos pandemiaosaston 25 paikkaa eivät riitä, yhdistämme kirurgiset osastot ja käytämme toista kirurgista osastoa koronapotilaille. Seuraava vaihe olisi keskittää koko psykiatria Harjavallan sairaalaan ja ottaa käyttöön akuuttipsykiatrian osasto.

– Meille on tarjottu erilaisia vaihtoehtoja, jos sairaalamme paikat eivät riitä. Varteenotettavin sijoituspaikka terveyskeskusten kohorttiosastojen lisäksi on Kankaanpään kuntoutuskeskus. Myös Satalinnan vanhaa sairaalarakennusta on tarjottu käyttöön. Tätä pidemmällle emme ole vielä suunnitelleet, vaikka senkin jälkeen on eri vaihtoehtoja mietitty.

– Meillä henkilökuntatilanne on nyt täysin riittävä. Lisätarpeessa kutsuisimme juuri eläkkeelle siirtyneitä töihin ja myös muille aloille siirtyneitä. Suuressa tarpeessa varmaan jouduttaisiin lisäämään kaikkien työvuoroja ja päivystys - ja lisätyötä.

Vaasa

Sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen:

– Meillä on tehty alueellinen valmiussuunnitelma, eli jos kriteerit täyttyvät, alamme alueellisesti johtamaan tilannetta, eli yhdessä omistajakuntien kanssa. Käytännössä alkaisimme tilanteesta riippuen siirtää potilaita tai henkilökuntaa. Meillä on jo yksi osasto tällä hetkellä, joka on otettu valmiuteen. Seuraava vaihe olisi alueellinen valmiussuunnitelma, jotta paikkoja voidaan hyödyntää yhdessä. Mutta kun ennustelukuja katsoo, meidän pitäisi kyllä pärjätä tällä.

– Seuraamme päivittäin poissaoloprosentteja, ja viime aikoina 16–23 prosenttia henkilöstöstä on ollut poissa. Me pärjäämme ihan hyvin tällä tavalla. Siihen tietenkin vaikuttaa se, että muuta toimintaa on nyt vähemmän. Jos tilanne pahenee, vähennämme kiireetöntä toimintaa entisestään.

– Alueelliseen varasuunnitelmaan on jo luotu järjestely, jossa kukin 13:sta omistajakunnasta pystyy toisiaan auttamaan siellä, missä henkilöstötarve on kovin. Olemme myös alkaneet kerätä mahdollisia halukkaita organisaatioiden ulkopuolelta. Meillä on tiedossa sellaisia nimiä, jotka haluavat tulla auttamaan. Poikkeuslain nojalla voimme myös aivan ääritilanteessa määrätä ihmisiä töihin. Mutta tällä hetkellä on pärjätty hyvin.

Varsinais-Suomi

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä:

– Tällä hetkellä sairaalan kapasiteetista 40 prosenttia on vapaana. Meillä on moniportainen suunnitelma potilaiden määrän kasvulle. Toistaiseksi emme aio tehdä kuten Helsingissä, eli rakentaa täysin erillisiä tilapäisrakennuksia. Jos kantasairaalan tilat eivät riitä, meillä on mahdollisuuksia levittää toimintaa kirurgiseen sairaalaan ja lopettaa siellä kirurginen toiminta kokonaan.

– Hoitohenkilökunnan tilanne riippuu potilasmääristä. Tällä hetkellä tilanne on varsin hyvä. Meillä ei myöskään ole merkittävää määrää poissaoloja. Itse asiassa harvoin on näin vähän väkeä pois kuin tällä hetkellä.