Poliisi epäili kehitysvammaisen 18-vuotiaan naisen tulleen murhatuksi propofoli-nimisellä lääkkeellä. Lääkettä ei oltu määrätty naiselle, ja myrkytyskuolema paljastui ruumiinavauksessa vasta puoli vuotta kuoleman jälkeen. Sen jälkeen poliisi tutki pitkään ja tiiviisti osastolla töissä olleita hoitajia muun muassa salakuuntelemalla näiden puheluita.
Naisen kuolemasta tuli tämän äidille entistäkin raskaampi taakka hänen kuullessaan, että tapauksessa epäillään henkirikosta.
– En vain pysty ymmärtämään, miten kukaan olisi halunnut tehdä [naiselle] pahaa, en keksi siihen ensimmäistäkään syytä. En ymmärrä, ketä se haittasi, että [nainen] oli olemassa, hänen elämänsä oli arvokas, äiti kertoi poliisille kuulusteluissa.
Uhri täysin riippuvainen muiden avusta
Vielä illalla uhri oli tajuissaan ja perhe odotti saavansa tämän pian kotiin.
– En muista, että mitään erityistä tai yllättävää olisi tapahtunut. Minulle on jäänyt mieleen tapahtuma, kun laitoimme [uhria] yökuntoon 20.00–21.00 aikaan. [Uhrilla] oli oma pehmolelu tai maskotti, joka piti laittaa hänen viereensä nukkumaan. Parini hassutteli pehmolelun kanssa, ja [uhri] hymyili ja oli hyväkuntoisen ja tyytyväisen oloinen, eräs kuulustelluista kertoi.
Nuoren naisen murha Salon sairaalassa jäämässä mysteeriksi – huumerikoksesta tuomitun hoitajan syyte kaatui: Äiti: "En ymmärrä, ketä haittasi, että hän oli olemassa"
Uhri ei kehitysvammansa vuoksi pystynyt muun muassa puhumaan ja oli riippuvainen muiden huolenpidosta. Hoitajien mukaan uhri oli nukkunut yöllä rauhallisesti.
Teosta epäilty nainen on kiistänyt tappaneensa naisen ja antaneensa tälle kuoleman aiheuttaneen lääkkeen. Häneltä tivattiin useaan kertaan sitä, olisko hän tappanut potilaan esimerkiksi pikaistuksissaan hermojen menemisen takia, säälin kokemisen vuoksi tai yrittäessä helpottaa tämän oloa. Nainen kiisti antaneensa lääkettä potilaalle.
Kyseinen hoitaja oli hoitanut uhria aiempina päivinä, oli töissä yövuorossa kuolinyönä ja oli yöllä vastuussa osastosta, jossa potilas oli. Juuri hän löysi potilaan kuolleena.
– Näin jo ovelta, että hän oli kuollut. En edes laittanut valoja päälle, hän kuvaili poliisille kuulusteluissa.
Syyttäjän mukaan tapauksessa tuli ilmi erilaisia syitä, jotka puhuivat naisen syyllisyyden puolesta. Hänen kuvailtiin muun muassa olleen poissaoleva poistuessaan kohtalokkaasta yövuorosta ja hänen kertomuksensa poliisille muuttuneen esitutkinnassa tutkinnan edetessä.
Potilaan löydettyään hoitaja ei ollut aloittanut tämän elvytystä, vaan kutsui kollegoitaan paikalle. Syyttäjä kuitenkin totesi, että myöskään muut hoitajat eivät elvytystä aloittaneet todettuaan potilaan jo kylmenneen. Siksi tälle seikalle ei voinut antaa erityistä painoa syytteen tueksi. Nainen oli tapahtuma-aikana ja sen jälkeen myös katsonut naisen potilastietoja, mutta tälle oli syyttäjän mielestä perusteltu syy.
Kuoleman aiheuttaneen lääkkeen tausta mysteeri
Potilas murhattiin propofoli-nimisellä nukutusaineella. Mysteeriksi jäi, mistä lääke oli peräisin ja miten se oli myrkyttäjälle päätynyt.
Murhasta epäiltynä ollut hoitaja oli myös kulkutietojen perusteella käynyt yön aikana ostastolla, jossa kyseistä lääkettä oli saatavilla. Käynnille oli kuitenkin käypä selitys. Kyseistä lääkettä ei ollut myöskään havaittu kadonneen osastolta eikä koko Salon sairaalasta.
Hoitajan puolustus otti esille sen mahdollisuuden, että lääkeaine olisi jäänyt uhrin kehoon aiemman hoidon seurauksena.
Saadun lausunnon mukaan pitkään käytettynä lääke voi kertyä kudoksiin ja vapautua sieltä lääkityksen lopettamisen jälkeen.
– [Uhrin] elimistöön on siis saattanut kertyä kyseistä lääkettä ja jokin muu lääke on laukaissut kertyneen propofolin vapautumisen, puolustus esitti.
Lausunnon mukaan tämä olisi kuitenkin epätodennäköistä yli 10 päivää lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tätä vastaan puhuu myös se, että potilas oli vielä illalla tajuissaan.
Puolustus: Sekoittuivatko pullot keskenään?
Puolustus toi myös esille sen, että propofoli-pullo on yhdennäköinen antibioottipullon kanssa.
– Mahdollista voi olla se, että propofol ja antibioottipullot ovat menneet sekaisin ja [uhri] onkin saanut antibiootin sijasta vahingossa propofolia. Kysymyksessä olisi näin ollen inhimillinen erehdys ja hoitovirhe, puolustus esitti.
Nainen ei kertomansa mukaan juuri tuntenut lääkettä eikä tiennyt pulloa ulkonäöltä, koska ei sitä töissään tarvinnut. Kuulusteluissa hän kertoi, ettei edes ennen niitä tiennyt lääkkeen olevan lasiampullissa. Sen hän muisti, että kyseinen propofol-lääke aiheutti Michael Jacksonin kuoleman.
Naiselle oli tehty myös muistijälkitesti, jonka mukaan hän reagoi voimakkaasti kysymyksiin kuoleman aiheuttaneesta lääkeaineesta. Tälle ei syyttäjän mukaan voinut antaa merkittävää painoarvoa, koska nainen oli kuulustelujen aikana saanut tietää kuoleman aiheuttaneen lääkkeen nimen. Koska muille hoitajille ei testiä tehty, ei voitu vertailla heidän reaktioitaan kysymyksiin.
Puolustuksen mukaan hoitajasta tuli epäilty hänen taustansa vuoksi. Hänellä on tuomio lähisuhdeväkivallasta.
– [Naisesta] on nähtävästi tehty epäilty myös sillä perusteella, koska hän muistanut asioita väärin tai ei ole muistanut tapahtumien yksityiskohtia.
Tilassa ei ollut valvontakameroita, eikä uhrin kanssa samassa huoneessa ollut iäkäs potilas pystynyt vastaamaan poliisin kysymyksiin. Puolustuksen mukaan sairaalan kulunvalvonnassa oli lisäksi puutteita, ja se epäili olevan mahdollista, että tekijä voi olla jonkun hoitajan lisäksi myös ulkopuolinen taho.
Poliisi piti hoitajien ulkopuolista tekijää hyvin epätodennäköisenä.
Koska potilaan ovessa ei ollut kulunvalvontaa, oli kuitenkin mahdollista, että joku muu henkilö kuin epäilty hoitaja olisi voinut osallistua potilaan hoitoon ja käydä tämän huoneessa.
Syyttäjä lopulta jätti tapauksessa syytteen nostamatta
– Rikosepäilyä ja syytteen nostamista tukevat edellä mainitut seikat ovat luonteeltaan lähinnä aihetodisteita, joiden näyttöarvo on melko heikko sen suhteen, että [hoitaja] olisi aiheuttanut [uhrin] kuoleman. Niiden avulla [hoitajan] kiistämistä ei voida näyttää aukottomasti vääräksi. Myös muilla henkilöillä on tapahtuma-aikana ollut mahdollisuus antaa [uhrille] tämän menehtymisen aiheuttanutta lääkeainetta. [Hoitajaa] koskevan syytteen menestymistä ei tällöin voida pitää todennäköisenä, syyttäjä totesi.
– Henkilötodistajien osalta huomiota kiinnittää se, että kuulusteluita on asiassa tehty vuonna 2020 eli noin kolme vuotta epäillyn rikoksen tapahtumisen jälkeen. Kuluneen ajan johdosta on selvää, että kuultavien muistikuvat erityisesti tapahtumien yksityiskohdista ovat voineet heikentyä.
Murha ei rikoksena vanhene koskaan, mutta eri asia on se, tuleeko asiasta koskaan viranomaisen tietoon mitään sellaista, jonka perusteella tutkintaa voitaisiin jatkaa.
Syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta tapauksesta. Syyttäjän mukaan sillä ei ollut tarvittavaa näyttöä siitä, että kolmekymppinen nainen olisi aiheuttanut potilaan kuoleman.
Naista epäiltiin myös huumausainerikoksesta, varkaudesta ja lievästä pahoinpitelystä, mutta näistäkään ei syytettä nostettu, sillä naisella oli vanhastaan tuomio samankaltaisista teoista samoihin aikoihin, eikä tuomio olisi vaikuttanut juurikaan kokonaisrangaistukseen. Syytteet liittyivät siihen, että naisen epäiltiin vieneen sairaalasta huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä. Nainen kertoi poliisille kuulusteluissa ottaneensa sairaalasta lääkkeitä.
0:46MTV Uutiset uutisoi tapauksesta sen tultua julkisuuteen. Poliisi tutki tapausta pitkään tiedottamatta siitä.
