KTL: Suomi varautunut hyvin lintuinfluenssaan

Suomi on varautunut käytännössä parhaiten mahdolliseen influenssapandemiaan, sanoo laboratorionjohtaja, dosentti Reijo Pyhälä Kansanterveyslaitokselta. Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Suomessa on tehty maailmanlaajuisen lintuinfluenssaepidemian varalta laaja varautumissuunnitelma sekä huolehdittu tarvittavien rokotteiden ja lääkkeiden saannista.

- Koko kansalle on tilattu mallirokote, jonka pitäisi olla Suomessa tämän vuoden lopulla. Lisäksi Suomi on ostanut jonopaikan pandemiarokotteen saamiseksi ensimmäisten joukossa, kun rokote aikanaan valmistuu. Antiviraalilääkettä on varattuna influenssaan sairastuville, Pyhälä luetteli Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa.

Pyhälän mukaan Suomi päihittää pandemiaan varautumisessaan myös muut Pohjoismaat. Näin on erityisesti siksi, että muut maat eivät Suomen tavoin tarjoa mallirokotetta koko väestölle.

Mallirokote valmistetaan sellaista H5N1-virusta vastaan, joka on alun perin eristetty vietnamilaisesta potilaasta vuonna 2004.

- Tämä mallirokote annetaan siinä tapauksessa ja sillä hetkellä, jos pandemiaviruksen todetaan syntyneen ja lähteneen leviämään maailmalla, Pyhälä muistuttaa.

Mallirokote ei Pyhälän mukaan anna riittävää suojaa pandemiavirusta vastaan, jos sellainen kehittyy. Mallirokotteella on mahdollista luoda perusimmuniteetti virusta vastaan, ja mallirokotetta on vielä terästettävä pandemiarokotteella. Tämän täsmärokotteen valmistaminen pystytään aloittamaan kuitenkin vasta sitten, kun mahdollinen pandemiavirus on syntynyt.

Pyhälä sanoo, että myös täsmärokotetta pyritään hankkimaan Suomessa koko kansalle.

Rokotus ei ole ongelma

Suomalaisten rokottaminen lyhyessä ajassa mahdollisen pandemian varalta ei ole Reijo Pyhälän mielestä ongelma. Rokotusten käytännön järjestelyt on linjattu varautumissuunnitelmassa, joka luovutetaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 6. maaliskuuta.

- Meillä on tavattoman hyvä verkosto rokotuksia varten. Joka syksy terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa annetaan jo nykyään huomattavalle osalle suomalaisista kausirokote. Pandemiarokotteessa on kyse sen laajentamisesta, tosin hallitulla tavalla niin, että ihmisillä ei ole yhtä suuria vapauksia tulla koska tahansa rokotettavaksi jonakin aikana, Pyhälä selvittää.

Hänen mukaansa yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi se, että ihmiset kutsuttaisiin rokotuksiin sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan.

Pandemiarokotuksiin varautuminen tietää melkoista rahan menoa.

- Mallirokotteeseen on kulunut runsaat 20 miljoonaa euroa. Vuosittain täsmärokotteen jonopaikasta maksetaan noin puoli miljoonaa euroa. Lisäksi itse rokote maksaa parikymmentä miljoonaa euroa. 14 miljoonaa euroa on mennyt antiviraalilääkkeen varmuusvaraston pystyttämiseen, Pyhälä luettelee.

"Köyhiä maita syytä auttaa"

Euroopassa ihmiset pystytään ohjeistamaan siten, että he pystyvät varomaan ongelmaviruksen tartuntaa, Pyhälä huomauttaa. Aasiassa tähän ei ole toistaiseksi kyetty, joten hänen mukaansa länsimaitten tulisi keskittää raha-apuaan erityisesti sinne.

- Se, pystytäänkö Kaakkois-Aasian köyhimpiä maita auttamaan lintuinfluenssan vastaisessa taistelussa, on kynnyskysymys siihen, syntyykö pandemia vai ei, Pyhälä huomauttaa ja toivoo maailmanlaajuista solidaarisuutta rahan keräämiseksi.

Pyhälän mukaan Aasia tarvitsee rahaa muun muassa tietotaitoon, asennekasvatukseen ja nykyistä kattavampaan terveydenhoitoverkostoon.

- Pekingissä (kansainvälisessä lintuinfluenssaa käsittelevässä kokouksessa) tammikuussa tätä tarkoitusta varten kerättiin 1,6 miljardia euroa. Se on hyvä alku. Raha on kuitenkin pandemian estämiseksi, ei sen kestämiseksi. Esimerkiksi yhtään kolikkoa kerätystä rahasta ei mene vielä siihen, että Kaakkois-Aasian maat saisivat itselleen rokotetta pandemian varalle, Pyhälä harmittelee.

(MTV3-STT)