Rikollisjengien toiminta perustuu siihen, että niitä pelätään ja niissä pelätään. KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren sanoo, että väkivalta ja sillä uhkaaminen on jengien tavaramerkki ja että sivullisten tai "vihollisten" ohella se kohdistuu usein myös omiin.
– Jengiläisyys perustuu aina siihen, että toinen on alisteisessa asemassa toiseen nähden.
Väkivallalla ylläpidetään Ahlgrenin mukaan hierarkiaa. Mitä alemmassa asemassa ryhmässä on, sitä suurempi on riski väkivallan uhriksi joutumiselle, hän sanoo.
Väkivallalla halutaan myös viestittää muulle jengille, mitä tapahtuu, jos uhmaa sääntöjä tai ei toimi halutulla tavalla.
– Jotta hierarkia pysyy kasassa, jotta puhumattomuutta ja sääntöjä pystytään pitämään yllä, se vaatii kurinpitoa. Hyvin vakavaakin väkivaltaa voidaan käyttää omia jengiläisiä vastaan.
Tällä viikolla Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsiteltiin epäiltyä jengimurhaa. Kahden Helvetin enkelin epäillään ampuneen ryhmästä erotetun kokelasjäsenen heinäkuussa Espoon Suurpellossa. Syytetyt kiistävät syytteen ja vetoavat itsepuolustukseen.
Lue myös: Helvetin enkeleiden asekersantiksi väitetty jengimurhakäräjillä: "Ajattelin kuolevani" – jengin jättö oli hänen mukaansa hyväksytty päätös
Rikollisryhmän sisällä tapahtunutta väkivaltaa on käsitelty myös United Brotherhoodia koskevassa laajassa oikeudenkäynnissä. Syyttäjän mukaan ryhmän johtaja viilsi tai löi teräaseella kritiikkiä esittänyttä jäsentä.
Asiassa on määrä antaa tuomio maanantaina.
"Valmius väkivallan käyttöön on korkea, ja kynnys sen käyttämiseen matala"
Rikollisjengeissä väkivaltaa kohdistetaan myös muiden jengien jäseniin.
Tunnetuin esimerkki lienee henkirikos, jonka myötä Helvetin enkelit saivat 1990-luvulla täysvärit Suomessa. Ryhmän jäsen ampui Bandidoksen jäsenen Helsingin keskustassa maaliskuussa 1996.
KRP:n Ahlgrenin mukaan yleisesti rikollisjengien valmius väkivallan käyttämiseen on korkea ja kynnys sen käyttämiseen matalalla.