Viranomaisten mukaan rikollisyhmien lakkauttaminen toimii, vaikka se ei estäkään niiden jäseniä jatkamasta rikollista toimintaa omillaan tai jonkin toisen ryhmän jäsenenä.
Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa alkaa keskiviikkona pääkäsittely moottoripyöräjengi Cannonballin lakkauttamisesta.
Cannonball on kolmas ryhmä, jota viranomaiset ovat viime vuosina vaatineet lakkautettavaksi yhdistyslain nojalla. Aiemmin uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ja rikollisryhmä United Brotherhood (UB) on lakkautettu lainvoimaisilla tuomioilla.
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Tuomas Pöyhösen mukaan kieltojen myötä PVL:n ja UB:n toiminta on enimmälti kadonnut katukuvasta.
– Lakkauttamiset hankaloittavat kiellettyjen ryhmien toimintaa. Ne kertovat myös siitä, että yhteiskunnan rakenteet toimivat ja viestivät kansalaisille turvallisuutta niin, että viranomaiset puuttuvat tällaiseen toimintaan, Pöyhönen sanoo.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntijan Sami Peltovuoman mukaan lakkauttamiset myös vähentävät rikollisryhmien vetovoimaa ja vaikeuttavat uusien jäsenien hankkimista.
– Varsinkin nuoremmille rikosalttiille ihmisille se, että saa liivit päälleen, vaikuttaa merkittävästi halukkuuteen liittyä rikollisjärjestöön. (Kielloilla) saadaan pois se liivien tuoma valta-asema ja siihen liittyvä pelkoon perustuva kunnioitus, mitä varsinkin nuoret usein hakevat, Peltovuoma sanoo.
Liivit ja logot hävisivät, värejä näkyy yhä
Suomen suurimpiin rikollisryhmiin kuuluneen UB:n lakkauttamistuomio sai lainvoiman viime kuussa. Vaikka ryhmä ennen oikeuden päätöstä, sekä Pöyhönen että Peltovuoma kertovat, että viranomaiset törmäävät edelleen UB:n punamustaan väritykseen.