Kouvola – jokaisen omakotitaloasujan unelmapaikka?

Verlan tehdasmuseo. Näkymä Verlan tehtaasta, etualalla pahviarkkien kuivaamo, taustalla puuhiomo ja pahvitehdas. Rakennukset valmistuivat 1893-95 , arkkitehtina Eduard Dippel. Tehdas lopetti toimintansa 1964. Siitä tehtiin Suomen ensimmäinen tehdasmuseo 1972 ja UNESCO:n maailmanperintöluetteloon Verlan ruukkimiljöö hyväksyttiin 1996. Museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM-Kymmene.
Verlan tehdasmuseo on yksi Kouvolan ylpeydenaiheista.Lehtikuva
Julkaistu 10.07.2012 09:20(Päivitetty 23.07.2012 13:34)
Toimittajan kuva

Marjaana Wikman

marjaana.wikman@mtv.fi

Jos unelmasi on aina ollut iso omakotitalo järven rannalla – mutta silti keskellä kaupunkia – voisi Kouvola olla unelmakaupunkisi. Toki ihan keskustassa ei järveä ole, mutta lähituntumasta löytyy.

– Täällä on tosi helppoa ja edullista elää. Ei ole ruuhkia, ei ole hässäkkää. Kaikki on kävelymatkan päässä, kertoo Kouvolaan jo kaksikymmentä vuotta sitten viehättynyt Johanna Nenonen.

Nenonen itse asuu maalla 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Hänen mielestään yksi oman kotikunnan parhaita puolia onkin se, että jokainen voi valita, asuuko ihan maalla vai täysin kaupungissa.

– Omien suhdekarikkojeni jälkeen muutin Kouvolaan ystäväni kanssa vuonna 1994. Ajattelin, että jos on hyvä syy, voin joskus muuttaa pois täältä. Mutta hyvää syytä ei ole vielä tullut.

Mitä tarkoittaa kouvo?

Vanha suomen kielen sana

Kouvola. Kaupunkilaisia keskustassa torilla 5.Kouvola. Kaupunkilaisia keskustassa torilla 5.Lehtikuva

kouvo tarkoittaa karhua. Vielä vuoteen 2009 saakka kouvo tarkoitti myös entisen Kouvolan kaupungin aluetta, nykyisen kaupungin keskustaa.

Vuonna 2009 nimittäin perustettiin uusi Kouvolan kaupunki, johon liitettiin Anjalankoski, Elimäki, Valkeala, Jaala ja Kuusankoski.

– Kyllähän nämä paikat, varsinkin Kuusankoski ja Kouvola, olivat ennenkin paljon tekemisissä toistensa kanssa. Totta kai kuusaalaiset olisivat halunneet olla kuusaalaisia, heillä on vahva identiteetti. Mutta itse, kun olen muualta kotoisin – ja asunut myös Kuusankosken puolella – niin en pidä paikkakunnan nimeä ongelmana.

Repoveden kansallispuisto.Repoveden kansallispuisto.Lehtikuva

Riippusilta on yksi kunnan ylpeyksistä

Nenonen itse työskentelee Haminassa kierrätyspuodin vastaavana. Vapaa-ajalla hän tonkii puutarhaansa, mutta on myös aktiivinen Kouvolan kulttuurielämässä. Koluttu on niin kesäteatterit kuin kuorot ja karaoketkin.

– Täällä on aktiivinen kulttuurielämä, paljon sellaista itse tekemisen meininkiä. Ja kun menee kävelykadulle, tapaa paljon paikkakuntalaisia. Kuumana kesäpäivänä kävelykadulta kuitenkin valutaan suurena joukkona Käyrälammen rantaan palvomaan aurinkoa.

Ja kun paikkakuntalaiset tapaavat, kuuma peruna keskusteluissa on tällä hetkellä kuntaliitoksen lisäksi uusi sairaala.

– Että rakennetaanko se Kuusankoskelle vai Kouvolaan. Ja että riittääkö nyt syrjäkylille lainkaan palveluita, kun kunnat yhdistyivät.

Kuumista perunoista huolimatta Nenonen kehuu kotipaikkakuntaansa lähes Kouvola-lähettilään nuotein.

– Täällä on maailmanperintökohde Verla, joka on kaunis, idyllinen tehdasmiljöö. Siellä pääsee käsiksi Kouvolan vanhaan aikaan. Ja Repoveden kansallispuiston vaellusreiteillä voi tuntea olevansa pohjoisessa – käydä riippusillalla tai vain paistaa makkaraa nuotion äärellä.

Kouvolan huvipuisto Tykkimäki.Kouvolan huvipuisto Tykkimäki.Lehtikuva

Uusi kesäsarja vie ympäri Suomea

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa