Kouluterveyskysely 2021: Iso osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä – pandemia vaikuttaa pieniin lapsiin vanhempien kautta

9:10

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä. Tyytyväisyydessä elämään ja koetussa terveydentilassa on kuitenkin hieman laskua edelliseen kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna. Asiantuntijan mukaan tyttöjen osalta ahdistuneisuus, masennus, uupumus ja seksuaalinen häirintä ovat kasvussa aiempiin kyselyihin verrattuna.

Kouluterveyskysely 2021:n perusteella iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta esimerkiksi yksinäisyyden tunne on yleistynyt.

Mtv:n Uutisaamussa vierailleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikö Jenni Heleniuksen mukaan pojista noin 80 prosenttia ja tytöistä 60 prosenttia koki tyytyväisyyttä elämäänsä.

– Tyttöjen osalta ahdistuneisuus, masennus, uupumus ja seksuaalinen häirintä ovat asioita, joita on tässä kyselyssä ilmennyt enemmän, Helenius luettelee

Vielä kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn perusteella reilu 30 prosenttia tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää. Nyt osuus on jo kasvanut tuoreen tutkimuksen perusteella puoleen eli 50 prosenttiin.

– Tuoreessa kyselyssä (häirintä-) kysymystä on pilkottu niin, että onko se tapahtunut esimerkiksi koulussa tai julkisessa tilassa. Nimenomaan juuri julkisissa tiloissa ja internetissä häirintä on lisääntynyt, Helenius toteaa.

Pandemia vaikuttaa pieniin lapsiin vanhempien kautta

Varhaiskasvatuksen professorin Mirjam Kallandin mukaan korona-aika on vaikuttanut pienempiin alle kouluikäisiin lapsiin muun muassa vanhempien kautta.

– Lapsi katsoo maailmaa niin sanotusti vanhempiensa silmien kautta. Jos vanhempi kokee masennusta, uupumusta, ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä, niin se vaikuttaa myös lapsen oloihin. Tiedetään, että ne perheet, joissa ongelmia oli jo ennestään, niin ne ovat nyt kärjistyneet, Kalland sanoo.

Pandemia-aika on ollut Kallandin mukaan erityisen haasteellista tuoreille vanhemmille, joilla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta tukeutua ympärillä mahdollisesti oleviin tukiverkkoihin, kuten isovanhempiin tai toisiin pienten lasten kanssa eläviin.

– Toisaalta korona-aikana on keksitty uusia asioita kuten esimerkiksi puistosynttäreitä, mutta kyllä tämä korona-aika tutkijaakin huolestuttaa.

"Yksin pärjäämisen kulttuuri Suomessa on aivan turha"

Vaikka yhteiskunta avautuu hiljalleen koronarajoituksista, myös uudet rajoitukset ovat mahdollisia, jos pandemiatilanne kääntyy uudestaan huonompaan suuntaan.

Asiantuntija muistuttaa vanhempia tarjolla olevien palveluiden merkityksestä erityisesti yksinäisyyden ja arjen kuormittavuuden kokemusten herätessä.

– Vaikuttaa siltä, että ne vanhemmat, jotka ovat vieneet lapsiaan varhaiskasvatuksen palveluiden pariin ovat voineet paremmin. Kehottaisin käyttämään niitä palveluita, joita on ja yrittää etsiä tukea itselleen. Ensimmäinen tuki voi olla vaikka auttava puhelin, joka ohjaa eteenpäin.

– Ehkä meillä on ollut tällainen yksin pärjäämisen kulttuuri Suomessa, joka on aivan turha. Vanhemmuuteen liittyy se, että me tarvitsemme muita ihmisiä ympärille, Kalland summaa.

Kouluissa panostettava läsnäoloon

Helenius kiinnittäisi huomiota eritysesti yhteen kyselytulokseen, jonka mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista oppilaista koki, että mieltä painavista asioista pystyi keskustelemaan koulussa jonkun aikuisen kanssa. Juuri tähän kannattaisi tutkimuspäällikön mukaan panostaa kouluissa jatkossa.

– Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Eli, että kouluissa olisi sellainen olo, että voi tulla kertomaan kun on jokin huoli, Helenius kannustaa.

Myös niin sanottuun ryhmäyttämiseen eli sosiaalisten tilanteiden luomiseen tulee panostaa paikoin koronan vuoksi pirstaloiman kouluvuden jälkeen.

– Panostettaisiin niihin ystävyyssuhteiden luomiseen, että he voisivat tutustua toisiinsa luokissa esimerkiksi kokoonpanoltaan muuttuvissa ryhmätöissä, Helenius ehdottaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja