Tältä näyttää historiallisessa Hakoisten kartanossa – inspiroinut myös kirjasarjan kartanon naisista

Hakoisten kartano on tällä hetkellä aktiviinen maatila. Tilalta löytyy lihakarjaa ja viljeltäviä maita.

– Nämä työllistävät Maxin ihan täyspäiväisesti. Emokarjaa on noin sata kappaletta, pellot on lähinnä nurmella, että saadaan rehua talveksi eläimille. Näin kesäisin eläimet saa olla vapaina laitumilla vasikoiden kanssa, mikä on todella ihanaa, Rosenberg kertoo.

Lue myös: Pöllönpoikaset joutuivat elämänsä kiipeliin historiallisessa kartanossa – seurasi hurja pelastusoperaatio

Kartanon historiasta kirjasarjaksi

Historiaa kartanolla riittää. Rosenberg onkin ammentanut sen pohjalta kirjasarjan, Hakoisten naiset, joka käsittelee kartanossa vuosien saatossa eläneiden todellisten naisten elämää.

Kirjasarjan kolmas ja viimeinen osa Amelie ilmestyi viime perjantaina.

– Amelie oli Hans Gustaf Boijen vaimo. Hän oli Hakoisten kartanon omistaja ja hän rakastui Amelieen, joka oli hänen sisarensa tytärpuoli. Tietenkin avioliiton myötä Amelie muutti tänne.

– Se, mikä tästä tarinasta tekee mielestäni erittäin ihastuttavan ja mielenkiintoisen on se, että todennäköisesti Amelien ja Hans Gustafin avioliitto oli rakkausavioliitto. He todennäköisesti solmivat sen Hans Gustafin äidin ja äidin sisaren tahtoa vastaan, Rosenberg taustoittaa.

Amelien tarina sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle. Tällöin elämä kartanossa oli hyvin erilaista verrattuna nykypäivään. Apuna parilla oli esimerkiksi suuri palvelusväki, joka hoiti arjen askareita.

– Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että omistajapariskunta pystyi täällä laakereillaan makoilemaan, vaan Hans Gustaf oli visionääri ja tarmokas vapaaherra, joka uudisti esimerkiksi maataloutta ja kehitti kansakoulua.

– Amelie oli aviomiehensä suurena tukena.

Inspiraationa naiset

Amelien lisäksi Rosenberg on kertonut kirjasarjassaan kahden muun naisen tarinat osana kartanon historiaa.

Miksi siis juuri naiset ovat valikoituneet tarinoiden keskiöön?

– Usein puhutaan miehistä, omistajista. Kuitenkin nämä omistajat ovat toimineet yhteistyössä vaimojensa kanssa. Eli se ei ole ollut yhden miehen yritys, vaan kummallakin aviopuolisolla on ollut oma tärkeä tehtävä tässä kartanon historiassa, Rosenberg perustelee.

Ameliesta kertovan teoksen kohdalla lähdemateriaalina on käytetty pääosin kirjeitä. Ei tosin hänen itsensä kirjoittamia, vaan muiden, joissa hänestä on puhuttu. Myös joitakin valokuvia on olemassa, mutta niitä on suhteellisen vähäisesti.  

Hänen huoneensa on kuitenkin säilynyt.

– Tätä sanotaan edelleen vapaaherrattaren huoneeksi.

Myös tilikirjoja parin ajalta on tallella, jossa on tietoa muun muassa siitä, millaisia hankintoja on tehty.

Miltä kartanossa näyttää nykypäivänä ja kuinka se on muuttunut vuosien saatossa? Koko Rosenbergin haastattelu katsottavissa yllä olevalta videolta!

• Eilen22:12
  Teatteri

  Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historian
• Eilen19:59
  Viro

  Viron ruokojoukkue valmis auttamaan Suomea himmeliennätyksessä
• 14.11.15:56
  Taide

  Arvaa kuka! Valtiomiehen rintakuva paljastettiin presidentinlinnassa
• 12.11.18:58
  Taide

  Katsojasta tulee osa taideteosta "tekoälykauden perhedraamassa" Tampereella
• 12.11.13:57
  KAJ

  KAJ-yhtyeen Jakob Norrgård yllättää musikaalitähtenä
• Lataa lisää