Koulukiusaamisen vastaista ohjelmaa on epäilty – nämä viisi faktaa todistavat sen toimivan

Kiva koulu-ohjelma on palkittu moneen kertaan Suomessa ja ulkomailla. Sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia aikaan myös useissa muissa maissa Suomen lisäksi.

– Kiva koulu on kysytty vientituote ja tunnetuin kiusaamisen vastainen ohjelma myös globaalisti. Se on yksi harvoja ohjelmia, jotka todistetusti toimivat. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa Suomessa ja ulkomailla, Salmivalli kertoo.

Lue myös: Moni lapsi ei kerro kenellekään koulukiusaamisesta – henkinen piina voi jatkua läpi peruskoulun: "Varsinkin nuorille todella musertava kokemus"

3. Laki asettaa rajat

Kiva koulua on kritisoitu muun muassa siitä, että se ei tarjoa riittävän järeitä mahdollisuuksia puuttua kiusaamiseen.

– Kritiikki on vähän hassua. Kiva koulu ei ole mikään temppu, joka toimii tai ei. Suomen perusopetuslaki määrittelee sen, mitä keinoja meillä on käytössä, Salmivalli sanoo. 

Perusopetuslaki asettaa reunaehdot toimille, joita koulut toteuttavat.

Laki määrittelee, millaisia kurinpito- ja turvaamistoimenpiteitä kouluilla on käytössä. Sama lainsäädäntö ja sanktiomahdollisuudet pätevät yhtä lailla Kiva Koulu -ohjelmaa toteuttavissa kuin muissakin kouluissa.

– Emme todellakaan suosittele, etteikö näitä toimenpiteitä otettaisi tarvittaessa käyttöön – päinvastoin, niistä kerrotaan oppaissamme. Kiva koulun lähtökohta on, että kiusaamiseen tulee aina suhtautua äärimmäisen vakavasti, Salmivalli sanoo.

Kiva tarjoaa tutkimukseen perustuvia ja tehokkaiksi tunnettuja työvälineitä koulujen tueksi, kun ne toteuttavat laissa ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä velvoitteita.

– Itse en ajattele, että tarvitaan järeämpiä toimia. Olisi tärkeää, että koulut käyttäisivät niitä keinoja, joita jo on käytössä ja kiusaamisen vastaisia toimia, kuten ennaltaehkäiseviä oppitunteja, toteutettaisiin systemaattisesti.

– On kuitenkin hyvä, että lakia tarkennetaan muun muassa siltä osin, kenen vastuulla on tilanne, jossa kiusaaminen jatkuu puuttumisesta huolimatta. Nyt laki sanoo, että kouluissa pitää puuttua kiusaamiseen, mutta jos kiusaaminen jatkuu, laissa ei lue kenen pitää puuttua, professori kertoo.

Salmivalli on tyytyväinen siitä, että tämän vuoden alussa opetusministeri esitteli uuden kokonaisuuden, jossa tarkastellaan lainsäädäntöä.

Lue myös: Koulukiusaaminen voi johtaa poliisitutkintaan

4. Paljon väärinkäsityksiä

Kehittäjän mukaan Kiva kouluun liittyy paljon väärinkäsityksiä. Ohjelmaa on muun muassa kritisoitu asioista, jotka eivät kuulu siihen lainkaan.

– Kivaa on moitittu esimerkiksi siitä, että kiusattu pakotetaan keskusteluun häntä kiusanneiden kanssa. On jopa väitetty, että kiusattu joutui pyytämään anteeksi kiusaajiltaan. Tai joku on kertonut mediassa ottaneensa yhteyttä kouluun, mutta rehtori kertoi, ettei kiusaamista voi olla sillä kyse oli Kiva koulusta, joten kiusaamiseen ei tartuttu.

– Nämä kaikki asiat ovat voineet todella tapahtua, mutta Kiva koulu –ohjelman kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Kiva tarjoaa kouluille tietoa siitä, miten tutkimusten perusteella kannattaa puuttua kiusaamiseen ja ehkäistä sitä ennalta. Lisäksi ohjelma tarjoaa materiaalia avuksi tähän työhön.

Ohjelmaan sisältyy kaksi erilaista vuosittaista kyselyä, joiden perusteella sitä käyttävä koulu saa tietää tilanteestaan ja voi näin seurata sitä säännöllisesti.

– Rakentavaa kritiikkiä olisi se, mikä näistä todellisuudessa ohjelmaan kuuluvista sisällöistä koetaan huonoksi tai vahingolliseksi, Salmivalli sanoo.

Lue myös: Mistä tiedän, kiusataanko lastani koulussa?

5. Vaikea ongelma

Kiva koulu on ennaltaehkäisevä ohjelma, jonka tavoite on vähentää kiusaamisen esiintyvyyttä.

– Toivoisimme tietenkin voivamme poistaa kiusaamisen kokonaan. Kiusaaminen on vaikea ongelma, ja varsinkin nuoruusikäisten kohdalla puuttuminen on haastavaa.

– Vaikka tutkitut keinot ovat tärkeitä, tärkeintä on kaikkien yhteisön aikuisten asenne, eli se, että kiusaamiseen suhtaudutaan erittäin vakavasti ja tämä myös viestitään lapsille ja nuorille.

Salmivallin mukaan se, toimiiko Kiva koulu, riippuu siitä, onko kaikkien osapuolten yhteisellä agendalla saada se toimimaan.