Moni lapsi ei kerro kenellekään koulukiusaamisesta – henkinen piina voi jatkua läpi peruskoulun: "Varsinkin nuorille todella musertava kokemus"

5:14
MTV Uutiset Live: "On todella musertava kokemus, jos ei kelpaa joukkoon" – Lapsen muuttunut käytös on hälytysmerkki.

Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa otetaan vuosittain vastaan lähes 20 000 yhteydenottoa. Yhteydenottoyritysten määrä on kuitenkin moninkertainen. Ylitse muiden nousee yksi kestoaihe: kiusaaminen. Tällaisia ovat lasten kokemukset.

– Yleisin yksittäinen vakava aihe ovat eriasteiset kiusaamisen kokemukset ja vakavat kaverisuhteisiin liittyvät huolet. Se koskettaa kaiken ikäisiä, aina 7-vuotiaista nuoriin aikuisiin. Kiusaamisesta puhutaan meillä joka päivä, Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki MLL:stä kertoo.

– Tyypillisin yhteydenotto tulee nuorelta, jonka kiusaamistausta on jo usean vuoden mittainen. Se on valitettava ilmiö. Kiusatun roolista tulee monesti pysyvä. Kiusaaminen on aina vakavaa, kun siitä tulee kroonista.

Tuntuu ihan kamalalta palata kouluun, kun en ole ikinä tuntenut oloani siellä hyväksi, eikä kukaan halua olla mun kanssa. (Tyttö, 12-14 vuotta)


Mihinkään mun viesteihin ei vastata ja ne luo ryhmiä, joissa mä en oo mukana. (Tyttö, 12-14 vuotta)

Henkinen piina voi kestää vuosikausia

Kiusaaminen on ilmiönä ollut lasten ja nuorten elämässä aina, mutta se on saanut vuosien varrella erilaisia muotoja. Sosiaalinen media on tuonut mukanaan positiivista, mutta paljon myös negatiivista, kuten juuri kiusaamista.

Julkisuudessa puhutaan dramaattisimmista kiusaamistapauksista, mutta Mannerheimin lastensuojeluliittoon ottaa tyypillisimmin yhteyttä nuori, joka on ollut vuosikausia jatkuvan henkisen piinaamisen kohteena.

– Suuri osa kiusaamisesta on henkistä väkivaltaa, joka voi olla haukkumista, kuiskuttelua, nälvimistä, kiristämistä, näkymättömäksi tekemistä ja systemaattista, manipulatiivista ulkopuolelle sulkemista. Se vaikuttaa massiivisesti nuorten ja lasten hyvinvointiin, Pajamäki kertoo.

Pajamäen mukaan henkisen kiusaamisen muodot ovat todella vahingoittavia lapsille. Ne vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin.

Mä oon meidän harrasteryhmässä, mutta en oikeesti mukana. Niillä on omat keskusteluryhmänsä, josta ovat jättäneet mut pois ja kun pyysin päästä mukaan, loivat uuden ryhmän jossa kukaan ei oikeesti keskustele. Valmentajaa ei voi vähempää kiinnostaa. ( Poika, 12-14 vuotta)

Satuttavaa luettavaa

Mannerheimin lastensuojeluliitossa on kymmenen vuoden aikana kerätty materiaalia lasten kertomista kokemuksista.

– Ne ovat satuttavaa luettavaa. Kiusaaminen aiheuttaa sekä somaattisia oireita, kuten pää- ja vatsakipuja, voimattomuutta, sydänoireita ja unettomuutta, että psyykkisiä oireita, kuten sosiaalisia pelkoja, masennusta, ahdistusta, itsetunnon murenemista ja epäluottamusta toisiin ihmisiin.

Varsinkin nuoruusikäisillä kiusaaminen voi olla mieltä hajottava tekijä. Erityisesti, jos se tapahtuu silloin, kun nuori alkaa irtaantua vanhemmistaan ja hänen pitäisi liittyä samanikäisiin, jotka kuitenkin hyljeksivät häntä.

– Se, että ei kelpaa omanikäisten joukkoon, on varsinkin nuorille todella musertava kokemus ja herättää voimakkaita häpeän tunteita. Sitä ei välttämättä jaeta edes omille vanhemmille, vaikka välit heihin olisivat hyvät ja läheiset.

Oon nyt 16 vuotta… kiusaaminen alkoi eskarissa, kouluun meno joka päivä ahdistaa suunnattomasti. (Tyttö 15-17 vuotta)


Mun ulkonäköä ja vaatteita haukutaan ja esim. liikuntatunneilla tönitään aina kun kukaan aikuinen ei nää tai sit ne luulee, että se on leikkiä, mutta se ei ole. (Poika, 15-17 vuotta)

Moni lapsi ei puhu kenellekään

Auttaviin puhelimiin ja chattiin tulee joka vuosi paljon yhteydenottoja nuorilta, jotka ovat olleet kiusattuja esimerkiksi esikoulusta peruskoulun toiselle asteelle saakka. Monen lapsen tai nuoren kiusaamistilanteesta ei tiedä kukaan muu, koska lapsi ei ole jakanut kokemaansa kenellekään.

– Me keskustelemme heidän kanssaan näistä kokemuksista ja toimimme psyykkisenä ensiapuna. Kuuntelemme, rauhoittelemme ja pohdimme, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä konkreettisemmin juttelemme siitä, kenelle asiasta pitäisi puhua.

Mä kärsin masennuksesta, joka on lähtöisin rankasta koulukiusaamisesta, joka kesti koko alakoulun (Tyttö, 21 vuotta)

Pajamäen mukaan toinen surullinen varjopuoli on, että monesti lapsilla tai nuorilla on melko vähän luottamusta siihen, että aikuiset pystyisivät puuttumaan kiusaamiseen.

– Lapsilta ja nuorilta puuttuu konkreettista tietoa siitä, mitä he voivat tehdä. Millä sanoilla kertoa ja kenelle, kun he joutuvat kiusatuksi. Esimerkiksi 8-vuotiaalla ei ole välttämättä keinoja tähän.

Joka päivä haukutaan läskiski, rumaksi… tätä on kestänyt jo tosi pitkään. Mitä pitäis tehdä kun en halua puhua aikuiselle? (Tyttö, 9-11 vuotta)

Hälytysmerkit on nähtävä

Pajamäki neuvoo vanhempia ja koulujen henkilökuntaa pitämään silmänsä auki kiusaamisen suhteen. Lapsen muuttunut käytös on hälytysmerkki, jota aikuiset eivät saisi sivuuttaa.

– Lasta lähellä olevien aikuisten pitäisi pysähtyä ja miettiä mistä johtuu, jos lapsi alkaa myöhästellä koulutunneilta, lintsata, hänen tuntiaktiivisuutensa laskee tai hän alkaa vältellä kouluruokalaan tai pihalle menoa. Kotona vanhempien olisi hyvä kiinnittää huomiota, jos lapsi on levoton, ärtynyt, alakuloinen ja välttelee kouluun lähtöä.

Mä voin tosi huonosti nyt ja halusin vaan kirjotella näistä asioista… ja mua on muuten kiusattu koko kouluaika, mutta sillä nyt ei tässä varmaan ole merkitystä (Tyttö, 15-17 vuotta)

Korona-aikana osa lapsista koki helpotuksena etäkouluun siirtymisen. Heidän ei silloin tarvinnut pelätä kouluun menemistä ja kiusaajien kohtaamista.

– Se on surullista. Silloin kun me emme aikuisina ole pystyneet suojaamaan lasta, meidän pitää pahoitella sitä lapselle. On aikuisen tehtävä suojella lasta ja taata turvallinen oppimisympäristö.

Nyt jo jännittää mitä sit taas elokuussa tapahtuu koulussa. (Poika, 12-14 vuotta)

Kursivoidut tekstit ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton keräämiä kommenteja lasten ja nuorten yhteydenotoista.

Lue myös:

    Yhteistyössä:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja