Tällaisista lapsista ja nuorista tulee herkimmin kiusaajia – psykologian professori listaa neljä piirrettä

Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallin mukaan muita kiusaavat oppilaat voidaan jakaa karkeasti neljään eri ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat lapset ja nuoret hakevat kiusaamisella statusta ja valtaa. He saattavat olla suosittuja oppilaita omassa ryhmässään tai koululuokassaan. Monesti heitä pelätään, aristellaan tai ihaillaan.

– He tietävät, että kiusatuksi joutuminen tuntuu pahalta, mutta he tekevät sitä silti, koska se edistää heidän tavoitteitaan, Salmivalli sanoo.

Lue myös: Moni lapsi ei kerro kenellekään koulukiusaamisesta – henkinen piina voi jatkua läpi peruskoulun: "Varsinkin nuorille todella musertava kokemus"

Ongelmia itselläänkin

Toiseen kiusaajien ryhmään kuuluvat lapset, joilla on monenlaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Heillä on vaikeaa niin koulussa kuin kotonakin. Heitä itseään saatetaan myös kiusata.

Kolmas joukko on niin sanotut tavalliset lapset, jotka menevät mukaan kiusaamiseen ajattelemattomuuttaan.

– Heillä saattaa olla kotona paha mieli tai huono olo, koska he ovat olleet mukana kiusaamassa, mutta koulussa he silti ovat mukana kiusaajien ryhmässä.

Neljänteen ryhmään kuuluvat empatiaan kyvyttömät ja tunnekylmiä piirteitä omaavat lapset.

– On pieni joukko lapsia, jotka eivät koe juurikaan syyllisyyttä, eivätkä he välitä muiden tunteista. Heille aikuisten paheksunta ei ole tehokas sanktio, se ei merkitse juuri mitään, Salmivalli kertoo.

Luokkatoverien toiminta vaikuttaa

Muita kiusaavan lapsen tai nuoren käyttäytymiseen vaikuttaa aina myös luokkatoverien toiminta, eivät ainoastaan hänen omat yksilölliset ominaisuutensa.

– Monissa tapauksissa kiusaaminen ei edes ole yhden, osoitettavissa olevan ilkeän oppilaan toimintaa vaan siihen osallistuu eri tavoin hyvin moni lapsi tai nuori, joskus koko luokka, Salmivalli kertoo.

Myös koulujen, koululuokkien ja opettajien ominaisuuksien ja toimintatapojen tiedetään vaikuttavan kiusaamisen esiintymiseen.

Koulussa tehtävillä toimenpiteillä voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa siihen – toisaalta ennaltaehkäisemällä kiusaamista, toisaalta puuttumalla tehokkaasti esille tuleviin tapauksiin.

– Mikään ominaisuus tai ominaisuuksien yhdistelmä ei tee lapsesta "kiusaajaa". Kiusaajien tyypittely kertoo pikemminkin todennäköisyyksistä ja erilaisista tekijöistä kiusaamiskäyttäytymisen taustalla.

Uhreilla myös yhteneväisiä piirteitä

Kiusaamisen uhreista ei ole vastaavaa, karkeaa tyypittelyjakoa, mutta kiusaamisen uhreiksi joutuvilla on todettu yhteneväisiä piirteitä.

Katso ylhäällä olevalta videolta, mitkä piirteet ja tekijät altistavat lapsen kiusaamisen kohteeksi joutumiselle.