Korvalääkärit: Lasten turhista antibioottikuureista eroon pienellä satsauksella

Pienillä toimilla, kuten uudenaikaisilla välineillä ja yleislääkärien lisäkoulutuksella, voitaisiin parantaa lasten korvatulehdusten diagnosointia ja välttää turhia antibioottikuureja.

Näin todetaan Korvalääkärien yhdistyksen (korva-, nenä- ja kurkkutaudit - pään ja kaulan kirurgia ry.) ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen korvatulehduskoulutuksessa.

Korvatulehdukset on yleisimpiä syitä, kun alle 2-vuotiasta tuodaan lääkäriin. Vaikka yhä useammalla lapsella on vakuutus, jonka kustantamana asioidaan erikoislääkärillä, hoidetaan moni lapsi kuitenkin kunnallisessa terveydenhuollossa yleislääkärillä.

– Perusterveydenhuoltoon pitää saada kunnon välineet. Se yksi ainoa, ikivanha korvalamppu ei riitä. Pitää olla hyvä korvalamppu ja tympanometri eli painemittari, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja yhdistyksen sihteeri Heikki Irjala.

Noin 80 prosenttia lapsista sairastaa ainakin yhden korvatulehduksen ja noin 15 prosenttia lapsista kärsii toistuvista korvatulehduksista.

Yksi "korva-antibiootti" menettänyt jo tehonsa 

Korvatulehduksiin määrätään korvalääkärien mukaan myös liian helposti antibioottikuureja. Esimerkiksi pelkkä punoitus korvassa ei riitä syyksi aloittaa antibioottikuuria.

– Tilanne on olleellisesti parantunut ja tietoisuus liiallisten antibioottien käytöstä lisääntynyt, mutta kyllä edelleen syödään liikaa antibioottikuureja, Irjala jatkaa.

Irjala nostaa esimerkiksi Atsitromysiinin, joka liiallisen ylikäytön vuoksi ei enää toimi noin puoleen tyypillisimmistä korvatulehduksen aiheuttajabakteereista.

Terveyskeskuslääkäreille lisäkoulutusta

Korvalääkärit peräänkuuluttavat myös yleislääkärien kouluttamista.  

– Korvien tutkiminen on vaikea laji. Se on tietenkin helppoa silloin, jos tilanne on mustavalkoinen eli terve tai rajusti tulehtunut, mutta siihen mahtuu valtava määrä harmaansävyjä väliin.

Irjalan mielestä onkin huolestuttavaa, että ajoittain herätellään keskustelua, jossa korvien tutkiminen siirrettäisiin lääkäriltä terveydenhoitajalle ja viimeisimpänä jopa koteihin lasten vanhempien tehtäväksi.

Eniten virhearvioita lääkäreille syntyy Irjalan mukaan tulehduksen paranemisvaiheessa, kun yksi antibioottikuuri on lopuillaan. Paranemassakin oleva korva nimittäin voi oireilla.

– Korostan, että suomalainen Käypä hoito -suositus kehottaa aloittamaan antibiootin, jos löytyy tulehdus. Iso ongelma on, että antibiootti aloitetaan tilanteessa, jossa kyseessä ei ole märkäinen tulehdus, vaan esimerkiksi normaali flunssakorva, johon liittyy myös nestettä korvassa.

Viime vuonna 0-4 -vuotiaille lapsille määrättiin 137 000 antibioottikuuria. Tiedot käyvät ilmi KELA:n korvattavien lääkkeiden rekisteristä. Määrästä ei käy ilmi, mihin tarkoitukseen antibiootti on käytetty.

Terveyskeskuksiin korvaeksperttejä

Monien  suurien kaupunkien terveyskeskuksissa hoitava lääkäri määräytyy asuinalueen mukaan, jolloin asiakkaina on potilaita vauvasta vaariin ja sairastelukirjo laaja. Korvalääkärien ydistyksen sihteeri Heikki Irjala tervehtisikin ilolla mallia, jossa tietyt terveyskeskuslääkärit saisivat rutinoitua lasten korvien tutkimisessa.

– Kannatan ajatusta, jossa korvatulehdusdiagnostiikka olisi sellaisen käsissä, joka on asiaan vihkiytynyt ja siitä kiinnostunut, Irjala sanoo.





Lue myös:

    Uusimmat