"Koronavirusrokote aiheuttaa syöpää" -valhe leviää somessa: Tässä ovat viisi muuta rokotemyyttiä mikrosiruista lapsettomuuteen

Koronavirusrokotteet ovat tehneet rokotteiden vastaisista väitteistä arkipäivää. 

Koronaviruspandemia, sitä vastaan suunnatut rajoitustoimet ja koronavirusrokotteet ovat olleet otollinen maaperä erilaisille salaliitoille ja virheellisille väittämille, joita tutkimustulokset eivät tue. 

Rokotevastaisuus ei toki syntynyt koronarokotteiden myötä. Suomessa Pohjanmaan rannikolla on jo pitkään ollut maan alhaisin rokotekattavuus. Esimerkiksi vuonna 2017 syntyneiden lasten rota-rokote saavutti Pohjanmaan maakunnassa alle 80 prosentin kattavuuden, kun muissa maakunnissa liikuttiin 90-95 prosentin lukemissa. 

Kolmisen vuotta sitten seudulla havaittiin tuhkarokkotapauksia, mikä säikäytti myös viranomaiset. Rokotevastaisuuteen alettiin kiinnittää huomiota tosissaan ja mietittiin oikeita vaikuttamiskeinoja. 

Tässä jutussa esitellään kuusi Suomessakin sosiaalisessa mediassa taajaan toistunutta väitettä koronavirusrokotteista, jotka eivät pidä paikkaansa. 

Väite 1: Koronavirusrokotteet muuttavat ihmisen dna:ta ja aiheuttavat syöpää 

Tämä on yksi ahkerimmin viime aikoina levinneistä koronavirusrokoteväitteestä, joka ei pidä paikkaansa. Sosiaalisen median suomenkielisen kiertoviestin mukaan syöpäriskin aiheuttaa Astra Zenecan rokote, “jonka uhkaa viralliset tahot eivät ole esilletuoneet”. Syyksi tähän esitetään se, ettei sitä “mahdollisesti ole edes tiedostettu muualla kuin hyvin suppeissa geeniterapia-piireissä”. Ne taas eivät asiasta halua väitetysti kertoa.

Yksikään käytössä oleva koronavirusrokote ei kuitenkaan muuta ihmisen dna:ta, eikä näin ollen myöskään pysty aiheuttamaan syöpää. Käytössä olevat mRNA-rokotteet opettavat immuunijärjestelmälle, miten virusta vastaan taistellaan. Kyseinen mRNA ei kuitenkaan koskaan murtaudu ihmisen dna:han. Sen sijaan se tuhoutuu noin 72 tunnin kuluessa rokotuksesta. 

Väite 2: Koronavirusrokotteet vaikuttavat naisten hedelmällisyyteen 

Koronavirusrokotteiden piikkiproteiinin on ahkerasti väitetty vaikuttavan naisten hedelmällisyyteen tai aiheuttavan keskenmenoja. 

Koronavirusrokotteiden kaltaista toimintamekanismia hyödyntävien rokotteiden ei ole kuitenkaan tutkimuksissa havaittu aiheuttavan sen enempää hedelmällisyyden laskemista kuin keskenmenojakaan.  

Olemassa olevan numerotiedon valossa näyttää myös siltä, että vaikka raskaana oleminen lisää koronaviruspotilaan riskiä joutua sairaalahoitoon, niin itse koronaviruskaan ei aiheuta keskenmenoja. 

Väite 3: Koronavirusrokotteet kehitettiin niin nopeasti, etteivät ne ole turvallisia 

Pandemian alkuaikoina uskottiin ja pelättiin, että mahdollista koronavirusrokotetta joudutaan odottamaan pitkään. Skeptisyys rokotteen turvallisuutta kohtaan levisi, kun useampi rokote valmistuikin ennakkokaavailuja merkittävästi nopeammin. 

Koronavirusrokotteiden nopeassa kehityksessä ei kuitenkaan oltu sen enempää hätäisiä kuin onnekkaitakaan. Kyse oli siitä, että eri tahot käyttivät rokotteiden kehittämiseen ennennäkemättömän määrän resursseja

Rokotteiden kehitystyötä ei myöskään aloitettu nollasta. Nyt monissa rokotteissa hyödynnettävää mRNA-teknologiaa on kehitetty liki kaksi vuosikymmentä. Teknologia kehitettiin juuri sellaisia tilanteita varten, joissa rokote täytyy saada tuotantoon nopeasti. 

Käytössä olevat rokotteet kävivät läpi mittavat testit ja massarokotusten alkamisen jälkeen niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia seurataan. Suomessa tätä työtä tekee Fimea, jolle haittavaikutuksista on myös raportoitu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päättänyt, että koronarokotuksia Astra Zenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä maanantaista 29.3. alkaen. 

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille.

THL:n mukaan Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Saksassa on ilmoitettu tällä ikäryhmällä rokotuksen jälkeen jonkin verran tavallista enemmän hyvin harvinaisia aivolaskimotukoksia ja niin kutsuttuja yleistyneitä suonensisäisiä hyytymisiä. Niiden mahdollista syy-yhteyttä Astra Zenecan koronarokotteeseen selvitetään parhaillaan. Selvityksen ajan alle 65-vuotiaiden rokotukset toteutetaan muilla rokotteilla.

Väite 4: Koronavirusrokotetta käytetään koronaviruksen levittämiseen 

Toisin kuin toisinaan väitetään, niin koronavirusrokotteesta ei voi saada koronavirustartuntaa. Syy tähän on yksinkertaisesti se, etteivät käytössä olevat rokotteet sisällä koronavirusta. Lähetti-RNA, jota rokotteista hyödynnetään, ei aiheuta infektiota. Kaikille rokotteille on tyypillistä se, että viruksen tartuttamisen sijaan ne opettavat immuunijärjestelmää taistelemaan tartuntaa vastaan. 

Väite 5: Koronavirusrokotteet aiheuttavat enemmän kuolemia kuin koronavirus 

Sosiaalisessa mediassa kiertää väite, ettei ihmisiä kannattaisi rokottaa virusta vastaan, koska valtaosa selviää kuitenkin mahdollisesta tartunnasta. Samalla usein virheellisesti muistutetaan koronavirusrokotteen olevan hengenvaarallinen.

On totta, että koronavirusrokote – kuten muutkin rokotteet – aiheuttavat ikäviä sivuoireita, kuten pääkipua ja kuumetta. Nämä oireet eivät kuitenkaan ole vakavia tai hengenvaarallisia. 

Suomessa Fimeassa on käsitelty 39 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Ainoastaan yksi ilmoitus koski työikäistä potilasta, jolla oli kuoleman selittävä sairaus jo ennen rokottamista.  Lopuista 38 potilaasta viisi oli alle 80-vuotiaita, yhdeksäntoista 80-90-vuotiaita ja neljätoista yli 90-vuotiaita. Huomionarvoista on, että heillä kaikilla on ollut pitkälle edenneitä perussairauksia. 

Sen sijaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on maailmanlaajuisesti kuollut yli 2,7 miljoonaa ihmistä, joista Suomessa 811.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

3:15
Suomessa on tehty koronarokotteista 1144 haittavaikutusilmoitusta – tälläisiä ilmoitukset ovat.

Väite 6: Koronavirusrokotteilla hallitaan tai seurataan ihmisiä

Yleisin versio tarinasta menee niin, että Bill Gates haluaa massarokotusten avulla istuttaa ihmisiin mikrosirun. Tuon mikrosirun avulla ihmisiä voitaisiin seurata tai hallita. Viime vuoden toukokuussa 28 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoi Gatesin haluavan levittää mikrosiruja massarokotuskampanjan avulla.

Salaliittoteoreetikkoja on innostanut myös tieto siitä, että erään rokotuspiikkejä valmistavan yrityksen valikoimasta löytyy piikki, jossa on mikrosiru, johon voidaan tallentaa rokotteen valmistuspaikka. Kyseistä mikrosirua ei kuitenkaan piikitetä rokotteen mukana. 

Koronavirusrokotteiden mukana ei tule sirua tai muuta keinoa seurata tai hallita ihmisiä. Sen sijaan esimerkiksi matkapuhelimien sovellukset seuraavat, tyypillisesti käyttäjän antamalla luvalla, esimerkiksi hakukoneiden käyttöä ja ihmisen liikkumista. Tämän seurauksena muun muassa eri nettisivut osaavat mainostaa tuotteita, joita hakukoneen käyttäjä on juuri etsinyt. 

25.3.2021 kello 8.05: Jutusta korjattu mRNA-rokotteen toimintaperiaatetta käsittelevä kohta. Näissä rokotteissa ei ole edes koronaviruksen osasia.
25.3.2021 kello 9.13: Lisätty otsikkoon sitaattimerkit ja väliotsikoihin selvennykseksi sanat "Väite 1, väite 2" jne. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja