Pohjanmaan rannikolla on jo pitkään ollut maan alhaisin rokotekattavuus. Esimerkiksi vuonna 2017 syntyneiden lasten rota-rokote saavutti Pohjanmaan maakunnassa alle 80 prosentin kattavuuden, kun muissa maakunnissa liikuttiin 90-95 prosentin lukemissa.
Alhainen rokotekattavuus huolettaa asukkaita, etenkin kun koronarokotteita alkaa nyt olla saatavilla.
– Kyllä se huolettaa. Itse ainakin aion ottaa rokotteen, ilmoittaa Asko Simonen Pietarsaaresta.
Samoilla linjoilla on Asko Lamminen.
– Toivon, että ihmiset pikkuhiljaa ymmärtäisivät sen, mikä vaikutus rokotuksilla on historian saatossa ollut. Jos rokotevastaisuus kasvaa, se huolettaa niitten puolesta, jotka ovat heikoimpia ja vanhimpia, koska heitähän sillä suojataan, miettii Lamminen.
Miehet uskovat, että rokotevastaisuus on suurinta nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Tähän joukkoon kuuluva Enya Hjulfors tietää, mistä vastustus johtuu.
– Monet ovat varmasti kriittisiä sen vuoksi, että virus on uusi ja rokote on kehitetty niin nopeasti eikä sitä ole testattu niin pitkään. Itse aion silti ottaa rokotteen, miettii Hjulfors.
Tuhkarokko muutti käsityksiä
Kolmisen vuotta sitten seudulla havaittiin tuhkarokkotapauksia, mikä säikäytti myös viranomaiset. Rokotevastaisuuteen alettiin kiinnittää huomiota tosissaan ja mietittiin oikeita vaikuttamiskeinoja.
Koska rokotepakkoa ei ole, ainoa vaikutustie on tiedon lisääminen.
– Aloimme lisätä tietoa rokotuksista uusin tavoin ja eri reittejä pitkin, muun muassa some-kanavilla, kertoo avohoidon ylihoitaja Marjo Orava Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta.
Tuhkarokon leviämisuhka vaikutti myös itsessään rokotushalukkuuteen.
– Uskon että sillä on ollut jotakin vaikutusta, ainakin rokotekattavuus lasten puolella on hieman nousussa. Myös influenssarokotetta on otettu nyt enemmän. Luulen että nyt ollaan myöntyväisempiä rokotteille, arvioi Orava.
Mistä rokotevastaisuus kumpuaa?
Mistä rannikon rokotevastaisuus sitten kumpuaa? Alueelta löytyy kuntia, joissa rokotekattavuus on vielä reippaasti alle maakunnan keskiarvon. Yhtä selittävää tekijää ei ole, mutta Ruotsin esimerkillä on nähty olevan vaikutusta – naapurimaassa rokotteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin Suomessa.
– Täällä seurataan paljon Ruotsin mediaa ja siellä liikkuvia mielipideitä, joten se on yksi tekijä ilman muuta, sanoo Orava.
Vastikään Kruunupyyn kunta palkitsi vuoden valmentajana tunnetun rokotekriitikon Linda Karlströmin, mutta sanoutui joulun alla irti hänen rokote- ja juutalaisvastaisista mielipiteistään. Kunnan tiedotteen mukaan valinnan tehnyt lautakunta ”oli tietoinen Karlströmin osallistumisesta rokotevastaisuuteen, mutta ehdottomasti ei hänen kiistanalaisista, epäilyttävistä ja antisemitistisistä mielipiteistä, jotka ovat ilmenneet nyt Ruotsin TV:n paljastuksesta” tiedotti kunta.
Ruotsissa ja Suomessa luennoiva kruunupyyläinen lienee yksi vaikuttaja alueen rokotusilmapiirissä. Kunnassa pidetään pääsääntöisesti hyvänä sitä, että kunta sanoutui irti rokotevastaisuudesta.
– Onhan se hyvä asia, toteaa Seppo Filppula.
Jokainen kuitenkin tiedostaa, että rokottaminen on kunkin henkilökohtainen ratkaisu.
– Jokaisella on omat mielipiteensä ja jokainen voi päättää itse, sanoo Daniel Manderbacka.