Koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia on nähty ympäri maailmaa, viimeisimpänä Hollannissa.
Mielenosoitukset ovat monesti yltyneet jopa väkivaltaisiksi.
Hollanissa pidätettiin noin 250 ihmistä, kun ihmiset ryöstivät kauppoja ja polttivat autoja. Hollannin hallitus kertoi tiistaina, ettei koronaviruksen takia julistetusta ulkonaliikkumiskiellosta luovuta viime päivien mellakoinnista huolimatta.
Lue myös: Väkivaltaiset koronaprotestit jatkuvat Hollannissa – poliisi ampui varoituslaukauksia ja käytti kyynelkaasua
Ruotsin Lundin yliopiston lehtorin Miia Halme-Tuomisaaren mukaan mielenosoitukset kertovat tyytymättömyydestä ja aidosta huolesta.
– Niitähän on nähty koko koronapandemian keston ajan eri puolilla maailmaa. Mukana on odottamattomia liittoumia. Siellä on äärioikeistoa, vasemmistoryhmiä, anarkisteja ja jos uskoo mediaa, niin puhtaasti rikollisiakin.
Kolme syytä
Lundin mukaan koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia selittää kolme tekijää.
– Yksi syy on kriittisyys viranomaistiedotusta kohtaan. Uskotaan, että viruksen aiheuttama uhka ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää, Lund sanoo.
Toinen mahdollinen huoli on rajoitusten oikeutus.
– Tehdäänkö koronatilanteen nojalla rajoituksia, joilla pyritään rajoittamaan yksilöiden toimintaa? Kolmas asia on taloudellinen ahdinko ja huoli, Lund pohtii.
Suomessakin matkailualan yrittäjät osoittivat mieltään eduskuntatalolla syyskuussa. Paikalla oli parisataa ihmistä. Voitaisiinko Suomessakin nähdä laajoja mielenilmauksia?
– Meillä ei olla kaikkein alttiimpia lähtemään massoittain liikkeelle. Olemme viranomaiskuuliaista kansaa. Meillä on vahva luottamus viranomaisiin ja päätöksentekijöihin. Tuntuisi asteen kaukaa haetulta, että nähtäisiin näin isoja mielenosoituksia. Mutta ei se mahdotonta ole, Lund arvioi.
"Ihmiset ovat hyvin väsyneitä"
Tällä hetkellä Euroopassa on meneillään jonkinasteinen rokotekriisi, sillä AstraZeneca ilmoitti, ettei se pysty toimittamaan ennakoituja määriä koronarokotteita aiotussa aikataulussa.
Lue myös: Ministeri Kiuru lähetti tiukkasanaisen kirjeen AstraZenecan toimitusjohtajalle: "Tämän investoinnin täytyy tuottaa konkreettisia tuloksia"
Mielenosoitusten mahdollista laajentumista on Lundin mukaan "hirveän vaikea" ennakoida.
– Paljon riippuu siitä, kuinka rokottaminen lähtee käyntiin ja syntyykö kokemus, että se on oikeudenmukaista. Jos esimerkiksi käy ilmi, että rahalla pääsee jonon ohi, niin se on varmasti omiaan lisäämään syvää turhautumista.
– Varmaa on se, että ihmiset ovat hyvin väsyneitä. Koronatilanteesta on tehnyt poikkeuksellisen se, että tämä on jaettu kokemus. Mielenosoittajille ei ole oikeastaan lainkaan annettu puheenvuoroja. Sen toki ymmärtää, koska se on hyvin riskialtista jos ihmiset lähtevät liikkeelle.
Lund näkee tässä kuitenkin myös vaaroja.
– Taustalla on oikeita syitä. Jos näitä syitä ei kuulla, se saattaa lisätä vastakkainasettelua. Sillä voi olla haitallisia seuraksia.