Koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia on nähty ympäri maailmaa, viimeisimpänä Hollannissa.
Mielenosoitukset ovat monesti yltyneet jopa väkivaltaisiksi.
Hollanissa pidätettiin noin 250 ihmistä, kun ihmiset ryöstivät kauppoja ja polttivat autoja. Hollannin hallitus kertoi tiistaina, ettei koronaviruksen takia julistetusta ulkonaliikkumiskiellosta luovuta viime päivien mellakoinnista huolimatta.
Lue myös: Väkivaltaiset koronaprotestit jatkuvat Hollannissa – poliisi ampui varoituslaukauksia ja käytti kyynelkaasua
Ruotsin Lundin yliopiston lehtorin Miia Halme-Tuomisaaren mukaan mielenosoitukset kertovat tyytymättömyydestä ja aidosta huolesta.
– Niitähän on nähty koko koronapandemian keston ajan eri puolilla maailmaa. Mukana on odottamattomia liittoumia. Siellä on äärioikeistoa, vasemmistoryhmiä, anarkisteja ja jos uskoo mediaa, niin puhtaasti rikollisiakin.
Kolme syytä
Lundin mukaan koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia selittää kolme tekijää.
– Yksi syy on kriittisyys viranomaistiedotusta kohtaan. Uskotaan, että viruksen aiheuttama uhka ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää, Lund sanoo.
Toinen mahdollinen huoli on rajoitusten oikeutus.
– Tehdäänkö koronatilanteen nojalla rajoituksia, joilla pyritään rajoittamaan yksilöiden toimintaa? Kolmas asia on taloudellinen ahdinko ja huoli, Lund pohtii.
Suomessakin matkailualan yrittäjät osoittivat mieltään eduskuntatalolla syyskuussa. Paikalla oli parisataa ihmistä. Voitaisiinko Suomessakin nähdä laajoja mielenilmauksia?