Koronan itsekin sairastanut johtajaylilääkäri on "hiton tyytyväinen" Lapin epidemiarohtoihin: "Emme ole ryhtyneet pelottelemaan uhkakuvilla"

Verrattain alhaisesta väkiluvusta huolimatta Lappi ja koronavirus ovat olleet erottamaton kaksikko epidemian alkuajoista lähtien. Levistä ja muista Pohjois-Suomen laskettelukeskuksista on puhuttu koronalinkoina. Suomen ensimmäinen koronavirustartuntakin todettiin Lapin keskussairaalaan kuljetetulla kiinalaisturistilla.

– Me olemme tehneet asioita eri tavalla kuin muualla. Yksi asia on ehdottomasti ollut viestintä ja siinä ollaan kohtuullisesti onnistuttukin. Tuntumani on, että viesteihimme luotetaan. Me emme ole ryhtyneet pelottelemaan uhkakuvilla, joita ehkä jossain päin maata on käytetty selkeästi enemmän.

– Olemme kuvanneet tilannetta realistisesti. Kun rajoitustoimenpiteitä on käytetty, ne on kohdennettu riskeihin. Jos ei ole ollut suoria riskiä, rajoituksia ei ole kohdennettu esimerkiksi lapsiin ja nuoriin. En kuitenkaan lähde kritisoimaan muiden valintoja, mutta meillä tämä on toiminut. 

Pikatesteistä "valtava etu"

Lapin luontaiset edut ovat pitkälti samat kuin Suomen eurooppalaisessa mittakaavassa. Etäisyydet ovat suuria ja väestö on pieni. Tämä ei Mattilan mielestä ole kuitenkaan "koko totuus".

– Melkein kaikki lappilaiset asuvat kuitenkin lähellä toisiaan kuntakeskuksissa.

Lue myös: Lapissa rokotettu suhteessa jopa kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Etelä-Pohjanmaalla – näin THL selittää suuria alueellisia eroja

Viestinnän lisäksi Mattila nostaa Lapin koronaonnistumisten listalle pikatestien käytön.

– Se on tuonut meille valtavan edun tartunnan saaneiden ja altistumisten jäljittämiseen. Kun itse kävin viimeisimmässä koronatestinnä, en ehtinyt testistä edes kaupan parkkipaikalle kun jo sain positiivisen testituloksen. 

Mattila muistuttaa laajalti käytössä olevien pcr-testien tulosten saamisessa kestävän ruuhkattominakin aikoina vuorokauden tai jopa kaksi.

Koronaviruksen pika-pcr-testien analyysiin käytettävissä testikaseteissa on monimutkaisen tuotannon vuoksi ollut maailmanlaajuisia saatavuusongelmia. Husin alueella pikatestejä käytetään diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan pääosin päivystykseen tuleville potilaille, joita otetaan sisään sairaalaan tai joille suunnitellaan jotain toimenpidettä.

Aluksi Ruotsin linjan kannattaja

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuminen ei muuttanut Mattilan mielipidettä sen enempää taudista kuin yli 2,3 miljoonan ihmisen hengen vieneestä pandemiastakaan.

Omat raskaat oireet ja vaimon niin sanottu jouluflunssa kuitenkin osoittivat kouriintuntuvasti, että tauti voi koetella yksilöitä äärimmäisen epätasa-arvoisesti.

– Olen totta kai tiennyt, että on vähän kuin säkästä tai jostain muusta vielä tuntemattomasta tekijästä kiinni, miten tauti kohtelee.

Koronapandemiaa Mattila kuvaa henkilökohtaiseksi "oppimisprosessiksi".

– Kyllä minä vuosi sitten olin aluksi vähän Ruotsin linjoilla. Ajattelin, että kai tämä on vähän aktiivisempi influessatyyppinen virus. Kannattaako tässä nyt hosua? Kevään mittaan tieto lisääntyi ja suhtautumiseni muuttui toisenlaiseksi. Sen jälkeen on tehty aikalailla töitä taudin hallitsemiseksi.

Ruotsikin on viime aikoina huomattavasti kiristänyt pitkään poikkeuksellisen rajoitusvapaana jatkunutta koronapolitiikkaansa. Äskettäin Ruotsi alkoi vaatia rajoillaan negatiivista koronatestitulosta.

Lue myös: Kommentti: Kuinka vähän tiesimmekään silloin – tasan vuosi sitten tapahtui Lapissa jotain, jonka lyömät laineet kasvoivat tsunamiaalloiksi

Koronan ymmärtäminen on Mattilan mukaan kehittynyt "keskusteluiden ja väittelyiden" kautta. 

– Onneksi meillä on ollut hyvin resurssoitu ja pätevä infektiontorjuntayksikkö. Ehkä tässä on tullut viisauttakin. Tätä ei ole voinut lukea oppikirjoista. Se on kehittänyt ymmärrystä laajemminkin.

Korona herätti historian eloon

Jos Mattila katsoo taaksepäin koronavuotta, nostaa hän esille juuri uuden oppimisen.

– On ollut mukava todeta olleensa väärässä esimerkiksi alkuvaiheessa. Onhan tässä joku kerta tullut Inarissa käytyä ja muistunut mieleen, että 100 vuotta sitten yksi inarilainen kävi kauppareissulla Norjasta ja toi sieltä Espanjan taudin. Muutamassa kuukaudessa kymmenen prosenttia Inarin väestöstä kuoli.

Pahimmillaan Inarin asukkaista oli 1920 terveenä vain "lääkäri, kaksi miestä ja apteekkarin vaimo", Helsingin yliopiston artikkelissa kerrotaan.

– Historia on ollut aktiivisesti mielessä, mutta ei sen konkretisoitumista ole osannut ajatella.

Lue myös: Euroopassa uhreja niittänyt espanjantauti kaatoi lähes koko Inarin sänkyyn tai hautaan – väitöskirja sadan vuoden takaisista tapahtumista on ajankohtaisempi kuin koskaan