Tenojoen kalastusmatkailu koki valtavan iskun, kun Atlantin lohi loppui joesta. Samaan aikaan venäläisten Tyyneltämereltä tuoma kyttyrälohi alkoi vallata jokea, mikä vaikeutti tilannetta entisestään.
Kyttyrälohi on vieraslaji, johon varsinkin norjalaiset suhtautuvat erittäin vakavasti ja näkevät sen uhkana pohjoisten jokien omille kalakannoille.
Norja yrittää estää kyttyrälohen nousua kaikin keinoin, mutta torjunta on monin paikoin jäänyt yritykseksi.
Tenojokeen nousee etenkin kyttyrälohen parittomien vuosien kantaa.
Vuonna 2023 kyttyrää nousi jokeen noin 180 000 kalaa, ja siitä saatiin nostettua pois erilaisin pyyntimenetelmin alle kymmenentuhatta yksilöä. Esimerkiksi norjalaisten pystyttämän padon teho jäi laimeaksi.
Kaamea kyttyrä
Tänä vuonna heinäkuun puoliväliin mennessä kyttyrälohta oli noussut Tenojokeen vähemmän kuin kaksi vuotta sitten vastaavaan aikaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä johdu ihmisen tekemästä torjuntatyöstä, sillä kalalajin luontainen kannanvaihtelu on suurta myös sen kotivesillä Tyynellämerellä.
– Nyt lohta nousee noin sataan jokeen Norjassa ja niistä noin puolessa on pato, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
– Kaikista torjuntatoimista huolimatta kyttyrälohi on tullut jäädäkseen näihin jokiin, sanoo Erkinaro.
Kyttyrälohella on kaamea maine, joka johtunee siitä, että kudun jälkeen kala kuolee jokeen.
– Se voi paikallisesti vaikuttaa joen ravinneketjuun, sillä kuolleen kalan mukana jokeen jää typpeä ja fosforia, mutta näistä vaikutuksista ei ole tutkimustietoa, sanoo Erkinaro.
Tenojoen kotoperäisten kalojen onneksi kyttyrälohi kutee varhain, eikä se sotke Atlantin lohen kutua.
Toinen Atlantin lohen kannalta hyvä asia on, että kyttyrälohen poikaset lähtevät heti kuoriuduttuaan merelle, kun taas Atlantin lohi jää kotijokeensa kasvamaan muutamaksi vuodeksi ennen merimatkojaan.
Näin poikaset eivät kilpaile samasta ravinnosta kuin lyhyen hetken.
Uusia mahdollisuuksia
Kyttyrälohi muuttuu kudun lähtiessä syömäkelvottomaksi, mutta vielä jokeen noustessaan se on herkullinen ruokakala. Utsjoella kyttyrälohta halutaan hyödyntää matkailussa.
Matkailuyritys Aurora Holidays pilotoi parhaillaan kyttyrälohen pyytämistä turistiaktiviteettina ELY-keskuksen poikkeusluvan turvin.
– Kyttyrälohi on hyvä ruokakala, kun se saalistetaan oikeaan aikaan. Se on kysytty ruoka ravintolassamme, kertoo yrittäjä Tiina Salonen.
Aurora Holidays isännöi juuri brittiryhmää, joka sai kalastaa muun muassa kyttyrälohta. Saaliista laitettiin ruokaa ravintolan keittiössä, joten saalis tuli myös syödyksi.
Sääntöjen mukaan kaikki kiinni saadut kyttyrälohet pitää ottaa ylös. Kalastusturisti ei kuitenkaan pysty syömään kaikkea kalaa, jos kyttyrä sattuu hyvin syönnille.
Tämän saaliin osan hyödyntämiseksi on tuotu Alaskassa käytössä oleva talousapukalastus eli proxy fishing.
– Siinä saalista lahjoitetaan niille kyläläisille, jotka ovat ikänsä syöneet lohta, mutta eivät voi enää esimerkiksi ikänsä vuoksi itse kalastaa, kertoo Tiina Salonen.
Näin vieraslajista saadaankin iloa ja hyötyä.
Hyvä harjusvesi
Utsjoella on käynnissä kalastusmatkailun kehittämishanke, jota rahoittavat kunta ja ELY-keskus.
Hankkeen tavoitteena on tehdä Tenosta taas houkutteleva kalastusmatkailukohde. Se ei ole helppo tehtävä.
– Olemme tavallaan Atlantin lohen muiston vankeja, tiivistää tilanteen projektiasiantuntija Elias Teriö.
Kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tero Ronkainen sanoo samaa.
– Me pyrimme roikkumaan siinä vanhassa ja tutussa, vaikka se ei enää elätä meitä. Sen sijaan meidän pitäisi rohkeasti katsoa, mitä uutta saamme luotua.
Kaikki mahdollisuudet uuden luomiselle ovat olemassa. Ronkaisen arvion mukaan Teno on maamme parhaita harjusvesiä, ja sopii hyvin perhokalastajille.
Asenteiden lisäksi parantamisen varaa olisi myös säätelyssä, sillä voimassa oleva säännöstö nojaa edelleen lohen kalastamiseen, vaikka lohiajat ovat ohi.
– Kalastussääntö ei ole paras mahdollinen, sanoo Ronkainen.
"Tämä joki on kultakaivos"
Kehittämishankkeen puitteissa Utsjoelle on kutsuttu hollantilainen Hans van Klinken. Hän on perhopiireissä kansainvälinen kuuluisuus, jolla on laajat yhteydet Keski-Euroopan perhokalastajiin.
– Hän on täällä ensinnäkin avaamassa paikallisten silmiä, että Teno on hieno kalavesi ilman Atlantin lohtakin, kertoo Ronkainen.
Siinä samalla hän tulee levittäneeksi sanaa harrastajien keskuudessa, että Utsjoelle kannattaa matkustaa.
– Rehellisesti sanottuna minusta tämä joki on kultakaivos, sanoo van Klinken hymyssä suin Tenon rantakivellä istuessaan.
– Olen lähettänyt ystävilleni kuvia harjuksista, joita olen saanut ja he kaikki tahtovat tulla tänne heti, kertoilee van Klinken edelleen.
– Keski-Euroopasta tuleva kalastusmatkailija arvostaa palvelua ja valmista pakettia. Sitä varten me tarvitsemme kalastusoppaita, jotka tuntevat vedet ja paikalliset palvelut, sanoo Teriö.
Ennen Atlantin lohi markkinoi itse itsensä ja sen perässä Tenolle tultiin ilman sen suurempia tuotteistamisia.
Nyt on toisin. Harjusta ja siikaa kuhisevat kalavedet pitää tuotteistaa kalastusmatkailupaketiksi, jonka keskieurooppalainen voi ostaa vaikka joululahjaksi.
– Sitä varten tarvitaan johdonmukaisia ja ennustettavia kalastuslupakäytäntöjä, hyvää palvelua ja oppaita, sanoo Teriö.
Utsjoelle tarvitaan asuntoja
Atlantin lohen hiipumisen merkit oli nähtävissä jo hyvissä ajoin ennen sen kalastuksen täyskieltoa.
– Reagoimme niihin heti ja lähdimme kehittämään etenkin talvimatkailua, kertoo yrittäjä Raimo Hekkanen Nuorgamin lomakeskuksesta.
Hekkasenkin mukaan Atlantin lohen perään on turha haikailla, vaan on kehitettävä uutta ja katsottava eteenpäin. Yksi iso hidaste palvelujen kehittämisessä on Utsjokea vaivaava asuntopula.
– Yrityksillä ei ole varaa rakentaa rivitaloja työntekijöilleen, tässä voisi kunta tulla mukaan kuvioon ja rakentaa vuokra-asuntoja, sanoo Hekkanen.