Ilmatieteen laitos tutkii jatkuvasti ilmakehää ja sen epäpuhtauksia monin menetelmin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Tutkimusasema sijaitsee Sammaltunturin huipulla hankalien yhteyksien päässä.
Sammaltunturin tutkimusasema on säiden harmaannuttama hirsimökki. Kaikista muista tunturien mökeistä ja majoista sen erottaa massiivinen mittalaitteiden määrä mökin katolla. Rakennuksen harmaa väri on luonnon käsialaa, sillä sitä ei voitu aikanaan maalata, etteivät maalista irtoavat kaasut ja hiukkaset sotki herkkien laitteiden mittaustuloksia.
Sijainti avotunturissa kaukana kaikesta ihmistoiminnasta, metsistä, soista ja pelloista on tieteen näkökulmasta perusteltua.
Tutkimusprofessori Annalea Lohila mittalaitteiden keskellä Sammaltunturin mökin katolla.
– Olemme täällä vähän ylemmässä ilmakehässä ja pääsemme näin mittaamaan enemmän taustapitoisuuksia. Näemme ikään kuin vähän kauemmaksi näillä mittauksilla, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Annalea Lohila.
Lukuisia mittauksia
Sammaltunturissa tutkitaan jatkuvalla mittauksella esimerkiksi ilman hiilidioksidipitoisuutta.
– Kaikki, mitä ilmakehään pääsee, vaikka fossiilisten polttoaineiden poltosta, näkyy ilmakehässä. Me mittaamme täällä koko ajan nousevia ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia. Näemme globaalit päästöt ja sen, miten ne ovat kasvaneet vuodesta toiseen, sanoo tutkimusprofessori Annalea Lohila.
– Hiljattain on tullut tieto, että Kiinan kasvihuonekaasupäästöt olisivat kääntyneet laskuun. Jos näin on, se näkyy mittauksissamme ennen pitkää.
Kaikki Sammaltunturissa mitattavat kaasut ja hiukkaset eivät sovellu jatkuvaan mittaukseen, vaan osa näytteistä lähetetään laboratorioon Saksaan.
– Lähetämme Saksaan tutkittavaksi lasipulloihin pakattua ilmaa, kertoo tutkimusprofessori Annalea Lohila tunturin mittalaitteita ja näytteenkeräyssysteemejä esitellessään.
Ilmanäytteet pulloihin otetaan 12 metriä pitkän putken päästä mökin yläpuolelta. Vastaavia näytteitä kerätään maailmalla jopa 150 metriä korkeista torneista. Sammaltunturin huippu on kuitenkin sen verran korkealla ja etäällä päästölähteistä, että 12 metriä putkea riittää.
Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita on suuri määrä mökin katolla Sammaltunturissa.
Saksalaislaboratorio tutkii näytteistä kasvihuonekaasupitoisuuksia eli samoja kuin tunturissa olevat mittarit. Näin varmistetaan, että mittaustulokset ovat oikein. Lisäksi näytteistä tutkitaan vetyä, häkää, rikkiheksafluoridia sekä hiilidioksidin ja hapen isotooppeja. Nämä eivät sovellu tunturissa tehtävään jatkuvaan mittaukseen ja siksi ne täytyy tutkia laboratoriossa.
Tulokset auttavat selittämään kasvihuonekaasupitoisuuksien vaihtelua. Samaa tekee myös radiohiilimittaus, joka puolestaan antaa tuloksensa paikan päällä Sammaltunturissa.
Tutkittu tieto arkikäytössä
Sammaltunturin huipulla tehtävä huippututkimus ei jää tiedeyhteisön sisälle, vaan sitä hyödynnetään eri tavoin. Esimerkiksi matkailuelinkeino on poiminut tutkimustuloksia käyttöönsä. Pallas-Yllästunturin alueella markkinoinnissa käytetään lausetta ”tutkitusti maailman puhtain ilma”. Ja se on aivan totta.
– Täältä se on kotoisin. Täällä todellakin on, kun verrataan moniin muihin tutkimusasemiin maailmassa, kaikista pienimmät pitoisuudet epäpuhtauksia. Siis hiukkasia ja kaasuja, jotka ärsyttävät hengitysteitä, kertoo Lohila.
Sammaltunturin mittauksissa tulee myös hyvin esiin hiilidioksidin määrän vuotuinen vaihtelu. Yhteyttäessään kasvit käyttävät ilman hiilidioksidia.
– Metsät nielevät, pellot nielevät, suot nielevät kesällä hiilidioksia. Mutta talvella, kun nielua ei ole, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee täällä Sammaltunturissakin, kertoo Lohila.