Lapissa rokotettu suhteessa jopa kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Etelä-Pohjanmaalla – näin THL selittää suuria alueellisia eroja

Hanna Nohynek kertoo, miksi koronarokotukset etenevät eri tahtiin eri puolilla Suomea 2:39
Miksi koronarokotukset etenevät eri tahtiin eri puolilla Suomea? Hanna Nohynek vastaa.

Koronarokotukset etenevät Suomessa eri tahtiin sairaanhoitopiireittäin. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vieraili Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomassa rokotustilanteesta.

Rokottaminen koronaa vastaan on edennyt eri puolilla Suomea eri tahtiin. Suhteellisesti eniten rokotuksia on annettu Lapin sairaanhoitopiirissä (6,9%), vähiten Etelä-Pohjanmaan (2,1%) sairaanhoitopiirissä.

Videolla Hanna Nohynek selittää, miksi koronarokotukset etenevät eri puolilla Suomea eri tahtiin.

Määrällisesti eniten rokotteita on annettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa myös suuri osa tartunnoista on todettu. Suhteellisesti HUS-alueella on rokotettu 2,9% ihmisistä. Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kuitenkaan ole etulyöntiasemassa rokotejärjestyksessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa, että jokaiselle alueelle annetaan väestöpohjaisesti rokotemääriä. Väestön rokotusjärjestys on laskettu lääketieteellisen riskin perusteella.

– Riskissä olevia ihmisiä on kautta Suomen, ja myös tällaisia infektiolehahduksia tulee siellä tällä, Nohynek sanoi.

Lapissa käytetään vain Modernan rokotetta

Tällä hetkellä Suomessa pistetään kolmea eri koronarokotetta: BionTechin ja Pfizerin, Modernan ja AstraZenecan rokotteita.

Pitkien etäisyyksien Lapissa jaetaan vain Modernan rokotetta, sillä se ei vaadi kuin –20 celsiusasteen kylmäketjun. BionTechin ja Pfizerin rokote vaatii haasteellisen –70 asteen kylmäketjun, joten sitä on vaikea järjestää kaukaisiin kyliin.

Muuten kaikki Suomeen tulevat rokotteet jaetaan kaikkialle yhtäläisesti, Nohynek kertoi.

Tätä tarkoittaa 95 prosentin suojausteho

BioNTechin ja Pfizerin sekä Modernan rokotteissa on 95 prosentin suojateho. Se tarkoittaa, että 95 ihmistä sadasta rokotetusta ei sairastu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. 

Viisi prosenttia kansalaisista ei saa rokotteista täyttä suojaa, mutta hekin siitä useimmiten hyötyvät.

– Rokotteista tiedetään, että vaikka täyttä suojaa ei tulisi, niin osittainen suoja yleensä tulee, Nohynek sanoi.

Rokote suojaa vakavalta koronatartunnalta, joten vaikka taudin saisi, ei se ole todennäköisesti niin vaarallinen kuin ilman rokotetta.

Tuleeko Suomeen Sputnik-rokotetta?

Suomeen on tulossa kaiken kaikkiaan viittä, mahdollisesti kuutta eri koronarokotetta: edellä mainittujen lisäksi Janssenin ja Novamaxin koronarokotteita.

Sputnik-rokotetta valmistava venäläisinstituutti on lähestynyt Euroopan lääkeviranomaista ja Maailman terveysjärjestöä WHO:ta, jotta rokotteelle saisi myyntiluvan. Ennen sen myöntämistä rokotteen ja sen tuotantolaitoksen on kuitenkin täytettävä tiukat kriteerit.

Vertaisarvioitujen artikkelien perusteella Sputnik-rokotteen suojausteho on 92 prosenttia, mikä on Nohynekin mukaan "erinomaisen hyvä". Vielä on hänen mukaansa kuitenkin liian aikaista sanoa, tarvitseeko Suomi Sputnik-rokotetta.

– Mikä on rokotekattavuus silloin, kuinka hyvin rokotteet suojaavat muuntoviruksilta, tarvitaanko tehosteannoksia… Tässä palapelissä on aika monta kysymystä ennen kuin voidaan sanoa, että me halutaan Sputnik, Nohynek sanoi.

Tällä hetkellä kansalaiset eivät voi valita rokotettaan vaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee suosituksen, kuka saa ja mitäkin rokotetta. Kun rokotteita on käytössä enemmän, voi kansalaisille tulla enemmän valinnanvaraa.

Katso koko Viiden jälkeen -ohjelma MTV-palvelussa.

Lue myös:

    Uusimmat