Osa kyläkaupoista sai piristysruiskeen korona-aikana, kun etätyö piti ihmiset kaupunkikeskusten ulkopuolella ja toisaalta riskiryhmäläiset tilasivat ruokakasseja kotiin. Samalla nousi esiin kyläkauppojen merkitys poikkeusoloissa.
– Nyt pitäisi viimeistään varmistaa, ettei yhtään kyläkauppaa menetetä enää. Tehokas tapa siihen valtion näkökulmasta olisi jatkaa kyläkauppatuen kokeilua myös ensi vuonna, sanoo Päivittäistavarakauppayhdistyksen johtaja Ilkka Nieminen.
Osa kaupoista hyötyi koronakeväästä, kun ikäihmiset välttelivät isoja marketteja ja toisaalta etätyöläiset jäivät taajamien ulkopuolelle töihin.
– Nyt osa niistä ruokaostoksista, jotka tehdään työmatkan yhteydessä kuntakeskuksessa, tehtiinkin lähikaupassa etätöiden vuoksi, tietää Ilkka Nieminen.
Myös riskiryhmäläiset nousivat entistä suuremmaksi asiakaskunnaksi.
– Kyllä. Meillä näkyi se, että ihmiset eivät enää halunneet lähteä tuonne isoihin marketteihin. Vanhempi väki kävi tässä kyläkaupassa tai sitten tilasivat ruokakasseja kotiin, kertoo kauppias Sari Korvela KMarket Veikontorista Marinkaisista.
Aivan kaikki pienet kaupat eivät hyötyneet korona-ajasta.
– Esimerkiksi huoltoasemien yhteydessä olevissa kaupoissa oli hiljaista, kun ihmisten liikkuminen väheni. Myös rajakauppa hiljeni, kertoo Nieminen.
Katoava luonnonvara
Kyläkauppojen määrä on romahtanut Suomessa rajusti. Neljäkymmentä vuotta sitten niitä oli noin 3500, nyt runsas 200. Tarkka luku viime vuodelta on 213.