Ruotsalaiset stailaavat tykimmin. Naapurista apua saanut Marimekko on saattanut löytää tavan ujuttaa Unikkoa retroa kammoksuvan toimittajan vaatekaappiin.
Juttelin hollantilaisen SuperTrash-brändin suunnittelijan Olcay Gulsenin kanssa suomalaisesta muodista viime syksynä. Gulsen ihmetteli, miksei muista yhtään kuuluisaa suomalaisbrändiä, ja minä luettelin tuttua litaniaa: Marimekko, Minna Parikka, Samuji, Ivana Helsinki, tiedäthän? Kävi ilmi, että suomalaiset muotimerkit eivät ole household -nimiä missään muualla kuin meillä. Maineeseen tarvittaisiin muutakin kuin se, että Unikko-verhot vilahtavat Sinkkuelämää -sarjan sisustuksessa tai Rilsin mekko prinsessa Viktorian päällä. Marimekko on tuttu alaa tunteville, mutta käytännössä merkkiin törmää ennemminkin muotihistorian kirjoissa kuin uusimman Voguen sivuilla, kiitos Jacqueline Kennedyn mieltymyksen värikkäitä kotelomekkoja kohtaan. Siitä on aikaa puoli vuosisataa.
Marimekko on uudistumassa, joten voi olla, että kohta muotiväki kautta maailman löytää suomalaismerkin. Viime syksynä muotitalo sai uuden luovan johtajan ruotsalaisesta Anna Teurnellista, joka on aiemmin näyttänyt taitonsa esimerkiksi muotijätti H&M:n laatuun ja muotoiluun panostavan &Otherstories –brändin pääsuunnittelijana. Vaikka Teurnell tuli mukaan Marimekon syys-talvi 2015 malliston suunnitteluun kesken prosessin, näkyy vaatteissa jo nyt viitteitä tulevasta suunnasta – ainakin omien optimististen linssieni läpi tarkasteltuna.
