Ymmärtämättömyyttä, huonoa lobbausta ja jopa elokuvalain rikkomista. Elokuva-alan ihmiset ovat nousseet barrikadeille, sillä hallitus ilmoitti budjettiriihessä leikkaavansa elokuvasäätiön tukea kolmanneksella, kirjoittaa kotimaantoimituksen päällikkö Tanja Huutonen.
Hallitus ilmoittaa miljoonaleikkauksen eduskunnalle maanantaina. Moni toivoo, että kohtalokas päätös vielä peruttaisiin.
Elokuvasäätiön tuki kotimaiselle elokuvalle on ensiarvoisen tärkeä. Se on kuin kivijalka, johon koko elokuvan syntyminen ja tuotantoon saaminen perustuu.
Eikä kyse ole marginaalileffoista. Tuntematonta sotilasta tai Myrskyluodon Maijaa ei olisi tehty ilman säätiön tukea. Ei olisi Eero Aho esittänyt Rokkaa.
Lue myös: Leikkaukset ajamassa kotimaisen elokuvateollisuuden kriisiin – "Aiheuttaa konkurssiaallon"
Elokuvasäätiö tukee ensinnäkin käsikirjoittajia, sen jälkeen jaetaan valmistelutukea ja lopulta tuotantotukea. Tämä tuki palautuu alan asiantuntijoiden mukaan valtiolle vähintään kaksinkertaisena muun muassa veroina.
Jos säätiö ei usko kotimaiseen tuotantoon ja tarinoihin, ei myöskään kansainvälistä rahaa tule. Eivätkä rahoittamaan lähde tv-kanavat, sponsoreista puhumattakaan.
Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen kertoo esimerkin.
– Amerikasta tuli soitto, jossa kysyttiin, annammeko tukea Sisu2-elokuvalle. Sanoin, että kyllä, yhden miljoonan. He vastasivat, että selvä, me annamme sitten yhdeksän miljoonaa.
Suomalaisten elokuvien hienosti alkaneelle kansainvälistymiselle ja ulkomaisten rahoitusten hankkimiselle säätiön tuen radikaali leikkaus olisi tyly loppu.
Ei näytettäisi Tovea saksalaisissa leffateattereissa, ei olisi Berlinalessa Tytöt, tytöt, tytöt -elokuvia.
Lue myös: Dome Karukoskelta ja muilta huippuohjaajilta rajut terveiset Orpon hallitukselle: "Aikoo näivettää oman luomuksensa"
Suunniteltu noin seitsemän miljoonan leikkaus on kolmannes koko tuesta. Koskaan aiemmin ei ole näin suuresti heiluteltu saksia elokuva-alalla.
Myöskään elokuvan teon kerrannaisvaikutuksia ei ole osattu laskea.
Kalevala – Kullervon tarinan kuvaukset olivat jättipotti Nurmekselle. Satakunta kuvauksiin osallistunutta tarvitsi majoitusta, ruokaa ja kuljetuksia monen kuukauden ajan. Työtä maakuntiin.
Lue myös: Kreeta Salminen järkyttyneenä hallituksen leikkauksista: ”Raivoa, vihaa, surua”
Elokuvasäätiö perustettiin 1970 pienen kieli- ja markkina-alueen tueksi.
Elokuvalaki velvoittaa säätiötä tukemaan myös elokuvateattereita. Jos tukea ei tipu, kaatuvat pienet leffateatterit, joissa ohjelmistosta puolet on kotimaisia elokuvia.
Ja kaiken tämän lisäksi päätös veisi alan ammattilaisilta työt. Säätiön pikaisten laskelmien perusteella vaikutus olisi 200–300 henkilötyövuotta. Näyttelijöistä jo nyt 30 prosenttia on työttömänä.
Budjettiriihessä oli paljon leikkauskohteita. Elokuvasäätiön tuki oli vain yksi monesta, mutta Saarinen sanoo, että päättäjät eivät ymmärtäneet mitä tekivät.
Kritiikkiä tulee myös omaan nilkkaan.
– Olemme epäonnistuneet poliitikkojen lobbauksessa. Viesti ei ole mennyt perille. He eivät tiedä, että me tuotamme valtiolle tuloja. Yksi euro tulee kahtena takaisin, tuottaja Markus Selin sanoo.
Surullista tässä on se myös se, että suomalaisten tarinat jäävät kertomatta. Seela Sella sanoo, että kulttuuri on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
Kuinka monta kertaa leffailta onkin ollut illan pelastus, eivätkä ne omat huolet ja murheet enää tunnukaan niin suurilta.
Katso koko Uutisextra MTV Katsomosta. Ohjelma MTV3 -kanavalla tänään klo 19.10.