"Suomen laaja elokuvateatteriverkosto elää tai kuolee kotimaisen elokuvan mukana."
Suomen elokuva-ala odottaa pelonsekaisin tuntein sitä, aikooko hallitus leikata suunnittelemansa liki kahdeksan miljoonaa euroa kulttuurialan yritystuista. Alasajo osuisi valtaosin elokuvan tekijöihin.
MTV Uutiset kertoi laajasti elokuvantekijöiden hätähuudosta Uutisextrassa. Voit katsoa jakson MTV Katsomosta ja lukea artikkelit aiheesta alta.
Adlercreutz MTV Uutisille: Etsimme korvaavia säästöjä elokuva-alan leikkauksille
Mika Kaurismäki: Elokuvatuki palautuu Suomelle kaksinkertaisena – "Siitä huolimatta he haluavat leikata"
Elokuva-alan ammattilaiset raivoissaan hallituksen kuoliniskusta – Eero Aho: "Alan kohta itkeä"
Kommentti: Elokuvasäätiön tuki on kivijalka, jota ei saa musertaa
Suoneniskun vaikutus siirtyisi suoraan myös elokuvateattereihin, sanoo Tero Koistinen, elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja.
– Suomen laaja elokuvateatteriverkosto elää tai kuolee kotimaisen elokuvan mukana. Jos puolet suomalaisista elokuvista jää vastedes tekemättä tukileikkausten vuoksi, alalla ei taatusti ole enää yli 190:tä elokuvateatteria.
Pikkupaikkakunnilla kotimaisen elokuvan osuus teatterin yleisömäärästä on vielä suurempi kuin kaupungeissa, täydentää esitys- ja levitystoiminnan asiantuntija Ilmari Arnkil Suomen elokuvasäätiöstä.
– Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän siellä katsotaan kotimaista elokuvaa. Yli sadassa elokuvateatterissa vähintään puolet lipunmyynnistä tulee kotimaisista leffoista. Ne siis todella elävät suomalaisilla elokuvilla.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoi lauantaina MTV:n uutisille RKP:n puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä, että opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista aiotaan etsiä korvaavia säästökohteita elokuva-alan tukien leikkausten tilalle. Adlercreutzin mukaan tavoitteena on, että Suomen elokuvasäätiön tuista leikattaisiin huomattavasti vähemmän kuin on suunniteltu.
Säästöä vai ei?
Arnkilin mukaan on syytä kysyä nyt ainakin yksi kysymys.
– Miksi elokuva-alan tukea ylipäänsä halutaan leikata? Kukin elokuvatukeen sijoitettu euro tulee valtiolle takaisin muun muassa veroina, enimmillään jopa kaksinkertaisena. Nämä investoinnit ovat plusmerkkisiä. Valtio ei siis säästäisi leikkauksilla, päinvastoin se menettäisi rahaa.
Eurojen lisäksi on syytä ajatella myös kulttuuria, eräänlaista henkistä huoltovarmuutta.
– Jos elokuvateattereita menee tästä syystä nurin, niiden tarjonta korvautuu englanninkielisellä ohjelmistolla muiden kanavien kautta. Tämä heikentäisi suomen kielen asemaa.
Kotimaisia elokuvia on tullut viime aikoina Arnkilin mukaan teatterilevitykseen vuosittain keskimäärin noin 40.
– Luvussa ovat mukana kaikki dokumenttielokuvat ja myös pienimuotoisempia omakustanne-elokuvia.
Valkokangas 137 paikkakunnalla
Mikä sitten on elokuvateattereiden tilanne ja kattavuus tällä erää? Käy ilmi, että se on ehkä yllättävänkin hyvä.
– Nyt Suomen kartassa ei ole tässä mielessä isompia aukkoja, alueita, joissa elokuvia ei voi katsella teatterissa, Arnkil sanoo.
Siinä missä hallituksen leikkausaikeet ovat nyt Arnkilin mukaan "järisyttävän suuret", opetus- ja kulttuuriministeriö saa kiitosta takavuosien päätöksestä.
– Kun siirryttiin filmiajasta digitaaliseen esittämiseen, ministeriö myönsi erillisrahaa Elokuvasäätiölle. Sillä voitiin tukea teattereita tässä siirtymässä. Päätös oli viisas, näin saatiin säilytettyä todella suuri osa Suomen elokuvateattereista.
Elokuvia pääsee katsomaan teatteriin 137 paikkakunnalla.
– Ne kattavat todella hyvin isommat asutuskeskukset ja monet pienemmistäkin. Teatteri on muun muassa Kolarin Äkäslompolossa. Sellainen löytyy myös Pellosta, Enontekiöltä ja Inarista.
Itä-Suomesta kehaisun ansaitsevat Arnkilin mukaan vaikkapa Kitee, Kuopion Nilsiä ja Puumala. Sata litraa sahtia -elokuvan on voinut katsoa teatterissa tarinan tyyssijassa Sysmässä.
Filmikamarin Koistinen lisää, että Salossa on jopa alan kilpailua: kaksi teatteria.
Toki Suomessa on myös paikkakuntia, joilta voisi olettaa teatterin löytävänsä, mutta etsii sitä turhaan.
– Esimerkiksi Nokialla ja Keravalla ei teatteria ole. Syynä saattaa olla lähellä sijaitseva suurempi kaupunki, Arnkil sanoo.