Kommentti: 6-vuotiaan Celesten vastaus uutiskysymykseen liikuttaa toimittajaakin – ja sen on syytä herättää myös vanhemmat

Siihen perään sotauutiset ja sotakuvasto, jossa armeija vyöryy hyökkäyssodassa kaduille linnuntietä reilun tuhannen kilometrin päässä Suomesta. 

Videot räjäytyksistä ja nuorista sotilaista ovat tulleet monen arkeen niin iltauutisten, netin kuin somenkin kautta. 

Lue myös: "Some ja grooming liittyvät vahvasti yhteen" – vihjeiden määrä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä yli kymmenkertaistui vuodessa

Ei siis ihme, että psykologinen turvallisuus on järkkynyt. Monella nuorella nykytilanne ja tulevaisuus voivat tuntua synkältä, ja tätä tunnetta ruokkivat eri medioiden ja alustojen tykittämät uutiset.

Mutta onko ratkaisu se, että telkkarit ja somet kiinni, uutiset pois nuorten ja lasten elämästä? Vai se, että nuorille täytyy alkaa räätälöidä vain aiheita, joista tulee hyvä ja toiveikas mieli?

Oikeus saada tietoa – ja suojelua

Mielestäni kumpikaan yllä mainituista ei ole oikea suunta. Myös nuoret ja lapset haluavat tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Jo Lasten oikeuksissa muistutetaan, että lapsella on oikeus saada tietoa esimerkiksi television, radion ja lehtien välityksellä. 

Itse olen kasvanut perheessä, jossa uutiset ovat olleet päällä aamuisin ja iltaisin. Nyt omien lasteni kanssa olen jatkanut samaa linjaa. Uutiset ovat osa lastenkin arkea. 

Mutta Lasten oikeuksien mediapykälässä on kohta, joka vaikuttaa nopeasti ajateltuna ristiriitaiselta uutistoimituksen ja vanhemman näkökulmasta. Mitä tarkoittaa, että "lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta"?

Lue myös: Poliisihallitus kertoo huolestaan: Yhä nuoremmat painivat vakavien mielenterveysongelmien kanssa

Pikkuinen Celeste sanoi taustahaastattelussa, että aina hän ei ole jutellut pelottavista uutisista aikuiselle. Aina siihen ei ole aikaa tai mahdollisuutta. Kaikissa perheissä televisiota ei avata uutisten aikana, monessa perheessä ei ole televisiota lainkaan. 

On perheitä, joissa lapsen sosiaalisen median käyttöä ei juurikaan rajoiteta, mutta perinteinen uutismaailma koetaan synkäksi ja pelottavaksi, aikuisten maailmaksi. 

Mediakulutus voi jakautua niin eri palveluihin, etteivät vanhemmat tiedä, mihin kaikkeen lapset arjessaan törmäävät. 

Ja Suomessa on lukuisia perheitä, joissa ei ole voimavaroja tai resursseja käydä uutiskeskustelua. Koulujen mediakasvatus vaihtelee alueittain ja on hyvin riippuvaista opettajasta. 

Valinnat luotettavuuden taustalla

Luotettavissa, journalistin ohjeisiin sitoutuneissa uutistoimituksissa tehdään joka päivä aiheiden ja näkökulmien valintaa. Kaikkea, mitä nähdään ja kuullaan, ei julkaista. 

Liian raaka kuvamateriaali tai epäluotettavat, vahvistamattomat tiedot jäävät toimittajan työpöydälle eivätkä ne päädy lopputuotteeseen. 

Lue myös: Nuorten pahoinvointi on Suomessa jo kriisi – "Liian moni tarvitsee apua juuri nyt"

Verkossa otsikoinnilla pyritään kertomaan (ja joskus myös varoittamaan) sisällöstä, joka voi järkyttää. Televisiouutisten tarkoitus on kertoa uutisista selittäen ja isossa kuvassa sekä antaa tietoa ja taustaa sekä heille, jotka ovat saaneet uutisia päivän aikana ripotellen että heille, jotka kuulevat asioista ensimmäistä kertaa. 

Kaukana ollaan ajasta, jossa uutismedioissa silmille hyppää hallitsemattomasti kuvia ja tietoja, joista osa on totta ja osa ei, joista osa järkyttää ja osa naurattaa – eli maailmasta, johon joudumme sosiaalisen median palveluissa. 

Niissä algoritmit, kansainväliset jätit ja toiset käyttäjät päättävät, mitä sinulle tänään syötetään. 

Toki niiden kautta esille nousee paljon tärkeitä ihmisiä, näkökulmia ja tapahtumia, joihin niin sanottu perinteinen media ei pysty tai osaa tarttua. Asiat eivät ole mustavalkoisia, joko-tai. 

Uutiset somessa, miksi?

Miksi uutismediat sitten panostavat someen? Eikö ole tekopyhää soimata sosiaalista mediaa ja samalla tuottaa sinne uutisia, kuten MTV Uutisetkin tekee? 

Yksi tapa tavoittaa uusia yleisöjä on olla siellä missä uudet yleisötkin ovat. MTV Uutiset tuottaa uutissisältöä Facebookin lisäksi Instagramiin, TikTokiin ja Youtubeen juurikin siksi, että näiden alustojen käyttäjät ovat hyvin erilaisia kuin TV-uutisten katsojat. Jopa verkkosivustomme kävijät ovat vanhoja verrattuna somekanavien yleisöön.

Lue myös: MTV Uutisten ja Allianssin koronakysely: Neljä viidestä nuoresta kertoo hyvinvointinsa heikentyneen

Mutta on sometyöllä toinenkin merkitys. 

Se, että uutistoimittajan tekemä sisältö nousee somevirtaan tuomaan tietoa, näkökulmaa ja toimitettuja uutisaiheita, on erittäin tärkeää mediakasvatuksenkin näkökulmasta.

Tämä on myös osa median vastuullista toimintaa. Uutistoimituksen sometyön ydin on kertoa, että Suomessa on erilaisia kanavia ja palveluita, joista voit tarkistaa tiedot ja joiden pyrkimys on kertoa mitä tapahtuu – vaikka uutinen olisikin järkyttävä, pelottava tai yllättävä tai tilanne epäselvä. 

Taustoittamalla uutisia hyvin ja miettimällä niihin nuoria puhuttavia näkökulmia ja kertomalla ne tavalla, joka ei sulje lapsia tai nuoria pois yleisöstä, uutistoimitus tekee palveluksen itselleen, mutta myös lasten oikeuksille. 

Toiveikkuutta, hauskuutta, iloisuutta ei myöskään pidä väheksyä. Maailmassa tapahtuu jatkuvasti paljon asioita, jotka vahvistavat psykologista turvallisuutta - on keksintöjä, hienoja ihmisiä ja huikeita tarinoita. 

Celesten toivomus ilmaisesta huvipuistopäivästä ei etusivulta ehkä hetkeen löydy, mutta toiveen ydin on syytä pitää mielessä uutiskokouksissa. 

Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenassa tällä viikolla. Perjantaina 30.6. kello 12 MTV:n ja Suomen Unicefin järjestämässä keskustelussa nostetaan esiin lasten ja nuorten ajatuksia uutisista. Keskustelun näet Katsomosta suorana.