Nuorten henkinen pahoinvointi on kasvanut Suomessa niin, että tilannetta kuvataan kriisiksi.
Vaikka kouluterveyskyselyjen mukaan selkeä enemmistö nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, on Suomessa hyvin paljon nuoria, jotka tarvitsisivat välitöntä apua.
Sakki ry:n varapuheenjohtaja Patrik Tannerin mukaan opiskeluhuollon resurssit eivät riitä apua tarvitseville.
– Kyllä sanoisin, että kriisi on läsnä, sanoo Tanner.
Myös Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Lukas Virtala allekirjoittaa kriisi-sanan käytön tilanteesta.
– Meillä on paljon nuoria, jotka voi hyvin, keillä menee tosi hyvin, mutta liian paljon niitä nuoria, jotka tarvitsisivat apua juuri nyt. Kriisi on mielestäni oikeutettu termi.
Virtala sanoo, että lukion tuleekin olla tietyissä määrin vaativa. Lukion aloittava opiskelijalla tulisikin olla perustaidot kunnossa, jotta vaatimukset eivät hyökyisi yli.
Ammatillisessa koulutuksessa mahdollisestaan suurempi yksilöllinen opetuksen tahti, sanoo Sakki ry:n Tanner. Tämä kuitenkin karsii sen, että olisi luokkia tai ryhmiä, joiden puoleen kääntyä ongelmissa.
– Pitäisi olla hyvä kouluyhteisö, että kaikki koululaiset ovat kavereita. Tätä voisivat edistää koko koulun laajuiset yhteiset tapahtumat, hän antaa esimerkiksi.
