Analyysi: Kaksi biljoonaa on epäilyttävä luku

Komission budjettiehdotus sisältää korona-aikana otettujen velkojen takaisin maksamista, mikä ei tuota erityistä iloa enää yhtään missään päin Eurooppaa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin hehkutus kahdesta biljoonasta sai eilen kritiikkiä useilta europarlamentaarikoilta. Esimerkiksi hänen romanialainen EPP-puoluetoverinsa Siegfried Mureșan kutsui komission laskentatapaa ”harhaanjohtavaksi”.

Moni vaatii pienentämistä

Vielä laskentatapaa oleellisempaa on se, miten paketti tästä eteenpäin elelee.

Useat EU-maat, etunenässä Hollanti ja Ruotsi, ilmoittivat eilen pitävänsä budjettiehdotusta yksinkertaisesti liian kalliina.

Myös Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi budjettiehdotuksen olevan oikean suuntainen, mutta liian suuri.

– Emme me hyväksy näin suurta kokonaisbudjettia, Orpo sanoi MTV Uutisille.

EU-kriittiset ja -vastaiset äänet ovat voimistuneet lukuisissa maissa. Jäsenvaltioiden poliitikot saavat jo nyt tehdä täyttä työtä vakuuttaakseen äänestäjät EU-rahankäytön mielekkyydestä.

EU-budjetin rahoista suurin osa tulee jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista.

Suomelle EU-jäsenyyden nettohinta oli vuonna 2023 yhteensä 840 miljoonaa euroa, siis 150 euroa asukasta kohden. 

EU:n itärajoille ei saatu erityistä välinettä

Budjetti vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän sekä EU-parlamentin enemmistön tuen. Neuvotteluille on nyt pari vuotta aikaa.

Nykyistä seitsenvuotisbudjettia neuvotellessa komission alkuperäinen esitys oli 1,134 biljoonan paketti. 

Korona-aikana vuonna 2020 hyväksytty esitys oli lopulta noin 60 miljardia euroa pienempi.

Samansuuntaisesti on tapahtunut aiemminkin.

Suomi ja muut vyönkiristäjät pyrkivät seuraavaksi painamaan vuosien 2028–2034 budjettia alaspäin. Jos komissio jättikin ehdotukseensa tietoista neuvotteluvaraa, sen kimppuun hyökätään kuin jäätelötuuttiin kesähelteellä. 

Samalla on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa sisältökysymyksiin. 

Suomi koki pienen tappion, kun ministeriemme lobbaama EU:n itärajamaiden erityinen rahoitusväline ei ilmaantunut komission ehdotukseen. Rahaa esimerkiksi Itä-Suomeen pyritään vielä hakemaan neuvotteluista.

Kaksi biljoonaa ei ehkä toteudu, mutta nykymenoon ei palata

Budjetin pienentäminen ei ole läpihuutojuttu.

Europarlamentilla on tyypillisesti ollut vielä komissiotakin enemmän haluja kasvattaa budjettia.

Maataloustuista (CAP) säästämistä on aiemminkin yritetty, mutta maanviljelijöiden ja jäsenmaista etenkin Ranskan vastustus on ollut valtavaa.

– En ylläty, jos CAP-rahoja pitää vielä korottaa. Jos ne jäävät ehdotetulle tasolle, farmarit kyllä vetävät Brysselin maan tasalle seuraavassa mielenosoituksessa, eräs MTV Uutisten jututtama EU-politiikan taustavaikuttaja vitsailee.

Komission kahden biljoonan euron budjettiehdotus ei varmasti toteudu sellaisenaan, tuskinpa aivan kahden biljoonan euron summalla ylipäätäänkään.

Toisaalta nykyiseen 1,2 miljardin kokoluokkaan ei taatusti ole paluuta. EU:n rahanmeno on kasvussa, ja sen löytävät edestään myös tulevien vuosien suomalaispoliitikot.

• 06:52
  Ydinaseet

  Kallas HS:lle: Euroopan ydinpelotteesta keskusteltava
• ke08:50
  Kierrätys

  EU:lta Suomelle liki sadan miljoonan sakot – nyt apuun tulee uusi kierrätyslaitos
• ke04:00
  Turvallisuus

  Kysely: Suomalaiset muita eurooppalaisia huolestuneempia turvallisuudesta
• ti17:32
  WWF

  Karhun, saukon ja ilveksen kiintiömetsästyksestä kantelu EU:lle – "Pieleen meni"
• ma16:03
  Liikenne

  Näissä asioissa Suomi päihittää muun EU:n liikenteessä
• Lataa lisää