Yhä nuoremmat painivat vakavien mielenterveysongelmien kanssa, kun maailma kolmoiskriiseineen ahdistaa – näin paljon itsetuhoisuus työllistää Suomen poliisia

Itsemurhayritykset tai niiden uhka näkyvät poliisin työssä edelleen valitettavan usein, käy ilmi Poliisihallituksen MTV Uutisille välittämästä tilastosta.

Järjestyspoliisi kohtaa työssään yhteiskunnan vaikeimmat ongelmat, toteaa Itä-Uudenmaan poliisin ylikomisario Jussi Huhtela. 

Tästä hyvin konkreettisena esimerkkinä lienee se, että Itä-Uudenmaan poliisi on saanut viimeisen kuukauden aikana 170 itsemurhaan tai sen uhkaan liittyvää tehtävää.

Lue lisää: Suomalaisten pahoinvointi näkyy karulla tavalla poliisin arjessa: Itä-Uudenmaan poliisilla 170 itsetuhoisuuteen liittyvää tehtävää viimeisen kuukauden aikana

Koko Suomi huomioiden tilanne näyttäytyy niin ikään surulliselta. MTV Uutiset pyysi Poliisihallitukselta tilastot mielenterveysongelmiin ja itsetuhoisuuteen liittyvistä poliisitehtävistä.

– Poliisille tilastoituneiden mielenterveystehtävien sekä itsemurhien yritysten tai uhkien määrä nousi vuodesta 2018 vuoteen 2019 noin 6 prosenttia, ja pysyi samalla tasolla koronavuosien ajan, vuoteen 2021 saakka, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kai Vepsäläinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

Itsemurhayritykseen tai sen uhkaan liittyviä tehtäviä kirjattiin viime vuonna kaikkiaan koko Suomessa 14 877 kappaletta. Vuonna 2021 tehtäviä oli peräti 15 269 ja vuotta aiemmin – siis vuonna 2020 – kaikkiaan 14 933 kappaletta. 

– Hirveän radikaalia muutosta ei ole tapahtunut, mutta onhan nuo luvut todella isoja.

Juttu jatkuu tilaston jälkeen.

Tilasto: Poliisihallitus

Kyse voi olla konkreettisesta yrityksestä tai suusanallisesta "hätähuudosta"

Huomioitavaa tilastoissa on se, että tilastoissa ei ole eriteltynä itsemurhan yrityksen tai sen uhan vakavuutta. Itsetuhoisuuteen suhtaudutaan poliisissa aina vakavasti – oli kyseessä sitten varsinainen ja konkreettinen yritys tai eräänlainen suusanallinen hätähuuto. 

– Entistä useammin poliisille ilmoitetut tehtävät hoidetaan poliisin tehtävänä alusta loppuun, esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä tai päihtyneenä henkilönä, vaikka todellisuudessa kohdehenkilöllä olisikin ensisijaisesti mielenterveysongelmia, jotka ovat tehtävän perussyynä. 

– Mielenterveysvirka-aputehtäviksi voi siten kirjautua vähemmän tehtäviä kuin aiemmin.

Viime vuoden osalta tilastoissa saattaa myös olla tilastollinen harha muuttuneen merkintätavan takia.

– Poliisihallituksella oli näkemys, jonka mukaan poliisilla ei ollut lakiin kirjattua oikeutta puuttua mielenterveystehtävällä henkilön vapauteen, ja siis toimittaa tätä lääkärin pyynnöstä mielenterveysarvioon. Eduskunnan oikeusasiamiehen reagoinnin jälkeen poliisin toimenpiteet ja merkintätapa muutettiin alkuperäiseen.

Tilastoissa ei ole myöskään eriteltynä sukupuolijakaumaa, eikä niissä ole eriteltynä lukuja poliisilaitoksittain. Kyse on kokonaismääristä, joita poliisin järjestelmiin on kirjattu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lue myös: Itsemurhien määrä on puolittunut 30 vuodessa, nuoret naiset tekevät niitä kuitenkin entistä enemmän – nämä asiat selittävät, miksi

Itsemurhayritykset tai niiden uhka edelleen korkealla tasolla

Tilastojen mukaan poliisille asti kantautuva itsetuhoisuus kasvoi korona-aikana. Yli 30 vuotta kenttäpoliisinakin työskennelleen Vepsäläisen näkemyksen mukaan mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet tilastojen valossa yllättävän maltillisesti.

– Vaikka kokonaismäärät mielenterveystehtävissä näyttää laskevan koronapandemiaa edeltävälle tasolle, vastaavasti itsemurhayritykset ja niiden uhka ovat pysyneet korkealla tasolla, hän analysoi kehitystä.

– Siitä on kansainvälisiä tutkimuksiakin tehty, että itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat Suomessa hyvin korkealla tasolla väkimäärään suhteutettuna, hän valittelee.  

Se, mikä tekee kehityksestä huolestuttavan, on se, että poliisi kohtaa kenttätyössään yhä nuorempia mielenterveyden ongelmien ja itsetuhoisuuden kanssa painivia ihmisiä. 

Poliisin kohtaamat tapaukset ovat myös entistäkin vaikeampia, minkä vuoksi poliisipartioilla menee yhä enemmän aikaa mielenterveyden ongelmiin tai itsetuhoisuuteen liittyvien tehtävien parissa.

Taustalla voi olla Vepsäläisen mukaan esimerkiksi ihmisten ilmoituskynnyksen kasvaminen.

– Lievistä mielenterveysongelmista ei enää välttämättä ilmoiteta, tai niihin ei haeta apua ajoissa, kun ne voidaan kokea ”normaalina”. 

– Siinä vaiheessa, kun ihminen alkaa oireilla voimakkaasti, voi tilanne olla jo todella pitkällä, Vepsäläinen pohtii.

Maailma voi olla nuorelle ahdistava paikka

Syitä huolestuttavan kehityksen taustalla voi Vepsäläisen mukaan olla lukuisia. Kyse voi olla hänen mukaansa esimerkiksi nuorten ihmisten reagointiherkkyydestä – eikä viime vuosien ”kolmoiskriisi – siis koronapandemia, ilmastokriisi ja Venäjän hyökkäyssota – ole helpottanut nuorten elämää. 

Tulevaisuus voi näyttäytyä synkältä, ehkä jopa ahdistavalta. 

– Nuorten kohdalla kyse voi olla osittain esim. nykymaailman tietotulvasta, yhdistettynä kyvyttömyyteen ja kokemattomuuteen tunnistaa todelliset huolenaiheet

– Tietyllä tavalla voisi ajatella, että nuorille kertyy kumuloituvaa stressiä enemmän kuin aikuisille osittain siksi, etteivät nämä pysty käsittelemään tai hahmottamaan todellista kosketuspintaa omaan arkeen. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

7:11Mieli ry:n toiminnanjohtaja kertoo, miten mielenterveyskriisi voitaisiin ratkaista.

Lue myös: Asiantuntija: Suomessa on mielenterveyskriisi, joka maksaa meille miljardeja – "Kestämätön tilanne"

Itsetuhoisuus näkyy poliisitehtävinä pitkinä juhlapyhinä

Itsetuhoisuutta ei esiinny tasaisesti ympäri vuoden. Vepsäläisen mukaan suomalaisten itsetuhoisuus korostuu poliisitehtävissä pitkien juhlapyhien aikana.

– Pääsiäinen ei niin korostetusti, mutta sitten juhannus, joulu ovat aikoja, jolloin tehtäviä tulee suhteessa enemmän. 

Vepsäläinen on työuransa aikana pistänyt merkille, että itsetuhoisuutta esiintyy eri vuodenajasta ja jopa säästä riippuen.

– Minulla on sellainen näppituntuma, että jos on oikein kauniit kevätkelit, jostain syystä itsetuhoisuus aktivoituu.

– Ehkä se (kaunis sää) korostaa omaa pahoinvointia, Vepsäläinen pohtii. 

Poliisin keinot puuttua mielenterveyskriisiin ovat vähäiset

Poliisi on Vepsäläisen mukaan valitettavan usein ”yhteiskunnan tukiverkoston viimeinen rysänperä” – poliisin kanssa ollaan tekemisissä vasta silloin, kun tilanne on paha ja muut yhteiskunnan muut tukimuodot eivät ole syystä tai toisesta toimineet. 

Poliisin mahdollisuudet itsetuhoisuuden ehkäisyssä, hoitamisessa ja tunnistamisessa ovat Vepsäläisen mukaan melko vähäiset. Itsetuhoinen ihminen voidaan ottaa poliisilain perusteella kiinni hänen itsensä suojelemiseksi. Kyseessä on kuitenkin Vepsäläisen mukaan viimekätinen keino puuttua akuuttiin tilanteeseen. 

– Ensisijaisesti itsetuhoiset henkilöt kuuluvat terveydenhoidon hoidettavaksi, poliisi voi tarjota vain lyhytaikaisen ja tilapäisen ratkaisun. 

– Poliisilla on mahdollisuus myös akuuteissa tilanteissa omatoimisesti toimittaa ihminen mielenterveysarviota varten lääkäriin, mutta tämä on poikkeusmenettely, Vepsäläinen listaa. 

Lue myös: "Mitä kuuluu?" – näin voit tukea itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevaa lähimmäistä

Lue myös: Nuorten mielenterveys hälyttävällä tolalla – kriisipuhelimeen yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa: "Kunhan vain pääsee avun piiriin, ennuste on hyvä"

Resursseja ennalta ehkäisevään työhön

Vepsäläisen mukaan mielenterveysongelmien ennalta ehkäisevällä työllä on suuri merkitys. 

Kun esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen, kiusaamiseen ja aikuisväestön päihdeongelmiin puututaan riittävän tehokkaasti ja ajoissa, ongelmien kitkeminen on helpompaa. 

Ja silloin, kun ongelma vaatii hoitoa, hoitoon ohjaamisen ja avun saaminen pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi, Vepsäläinen sanoo.

– Matalan kynnyksen palveluja tulisi olla riittävästi, ja esimerkiksi erilaisia kolmannen sektorin palveluja (mm. palvelevat puhelimet, neuvontapalvelut jne.) tulisi tukea ja kehittää siten, että ihmisellä olisi mahdollisuus saada edes jonkun kontaktin ja muun ”ulospääsyn” tilanteestaan kuin itsetuhoisuuden, Vepsäläinen pohtii ratkaisuja. 

19:31Katso videolta Mieli ry:n asiantuntijoiden haastattelu – näin haet apua elämän haasteisiin ja ongelmiin

Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"

Lue myös: Laura Haimila avoimena masennuksestaan – kohtasi monelle tuttua vähättelyä: "Ei muuta kuin lenkille ja raitista ilmaa nauttimaan"