Syyttäjä vaatii Uroksen perustajille ehdotonta vankeutta – Hallikainen kiistää syytteen törkeästä avustuspetoksesta

Dokumentti kertoo teknologiayhtiö Uroksen noususta ja tuhosta 9:23
Dokumentti kertoo teknologiayhtiö Uroksen noususta ja tuhosta.

Syyttäjä vaatii teknologiayhtiö Uroksen perustajille Jyrki Hallikaiselle ja Tommi Uharille ehdotonta vankeutta törkeästä avustuspetoksesta. Oikeudenkäynti Oulun käräjäoikeudessa alkoi tänään.

Jutussa on kyse yhteensä yli kuuden miljoonan euron arvoisista tuotekehityslainoista ja avustuksesta, jotka sittemmin konkurssiin ajautunut Uros sai 2010-luvulla silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta (BF). Syyttäjän mukaan Hallikainen ja Uhari salasivat Tekesiltä tietoja sekä antoivat sille vääriä tietoja rahat saadakseen.

Syyttäjän mukaan syytetyt salasivat Tekesiltä muun muassa sopimuksen, jonka mukaan Uros toimi luxemburgilaisen tytäryhtiönsä sopimustuotekehittäjänä ja jossa kaikki rahoitetuissa projekteissa syntyvät immateriaalioikeudet myytiin tytäryhtiölle.

Lisäksi syytetyt antoivat syyttäjän mukaan Tekesille "ilmeisen harhaanjohtavan" kuvan Uroksen projekteihin liittyneistä tulo-odotuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Syyttäjän mukaan Tekes-hakemuksissa Uroksen tulo-odotukseksi vuonna 2015 oli kerrottu 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 500 miljoonaa euroa. Hakemuksissa kerrottiin myös, että vuonna 2016 Uros työllistäisi 400 ihmistä.

Todellisuudessa Uroksen liiketoiminta muodostui olennaisilta osin tytäryhtiöihin kohdistuvasta laskutuksesta ja oli hinnoiteltu niin, että Uroksen liikevaihdoksi vuosina 2012–2016 muodostui enimmillään vajaat 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vuonna 2016 oli 27, syyttäjä kirjoittaa.

"BF tiesi immateriaalioikeuksien myynnistä"

Epäillyn rikoksen tekoaikaan vuosina 2011–2015 Uhari oli yhtiön toimitusjohtaja ja Hallikainen hallituksen puheenjohtaja. Uhari jätti Uroksen joitakin vuosia sitten, Hallikainen on ollut Uroksen pääomistaja.

Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle Hallikainen kiistää syytteen. Ensinnäkin Hallikainen katsoo, että törkeän avustuspetoksen syyteoikeus on vanhentunut.

Hallikaisen mukaan Tekes myös tiesi, että Uroksen teknologiaa tullaan lisensoimaan kansainvälisesti. Hallikainen sanoo, että Tekesille esitetyistä liiketoimintasuunnitelmista ilmeni, että kilpailukykyisen ja maailmanlaajuisen lisensioinnin onnistumiseksi siitä tulisi vastaamaan Benelux-maissa toimiva tytäryhtiö. Hän sanoo kertoneensa myös rahoitusneuvotteluissa 2011, että immateriaalioikeudet omistaa luxemburgilainen tytäryhtiö.

Lisäksi Hallikainen katsoo, että konsernin sisäinen immateriaalioikeuksien luovutus ei ollut BF:n rahoitusehtojen vastaista. Hän sanoo, ettei ymmärtänyt, että immateriaalioikeuksien omistuksella olisi ollut mitään merkitystä BF-lainojen tai -tuen myöntämisen osalta.

–  (Immateriaalioikeudet) tai niiden omistus ei tullut syytteen tekoaikana esille missään vaiheessa niissä neuvotteluissa taikka siinä kirjeenvaihdossa BF:n kanssa, missä Hallikainen on ollut osallisena. BF:n puolesta korostettiin aina, että merkitystä on sillä, miten Nokiasta irtisanotut insinöörit työllistyisivät Oulussa, vastauksessa kirjoitetaan.

"Rahoittanut Urosta 30 miljoonalla"

Uroksen tulo-odotukset tai työllistämisvaikutukset olivat Hallikaisen mukaan ennuste, joka perustui siihen kokemukseen ja osaamiseen, mitä hänelle oli siihen mennessä kertynyt.

– Lisäksi liiketoiminnan kasvua on omalta osaltaan hidastanut se, että BF myönsi Uros Oy:lle merkittävästi pienemmän rahoituksen kuin mitä Uros Oy haki, vastauksessa kirjoitetaan.

Hallikainen kiistää myös BF:n vahingonkorvausvaatimuksen. Hänen mukaan kaikki saatu rahoitus kului Uroksen liiketoimintaan.

–  Hallikainen ei ole syytteen tekoaikana nostanut palkkaa tai osinkoa Uros-konsernista, mutta on rahoittanut sitä vuoden 2021 loppuun mennessä yli 30 miljoonalla eurolla. Hallikaisella ei ole tällä hetkellä tuloja lainkaan.

STT ei vielä ole saanut käräjäoikeudelta Uharin kirjallista vastausta syytteeseen. Poliisi on aiemmin kertonut, että esitutkinnassa molemmat syytetyt kiistivät teon.

Oikeudenkäynti Oulun käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluistunnolla, johon syytettyjen ei ollut pakko osallistua. Pääkäsittelyn on määrä alkaa huhtikuussa. Törkeästä avustuspetoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

Konkurssiin vuonna 2022

Uros asetettiin konkurssiin alkuvuodesta 2022. Konkurssiratkaisussaan käräjäoikeus katsoi, että yhtiö oli konkurssilaissa tarkoitetulla tavalla muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Oikeuden mukaan Uroksella oli tuolloin velkoja ainakin lähes 13,5 miljoonaa euroa ja kassavaroja vain noin 14  000 euroa.

STT kertoi syksyllä 2021, että Uroksen kertomien mahtavien voittojen takana ei todennäköisesti ollut vastaavaa todellista liiketoimintaa. STT uutisoi tuolloin myös, että Uros oli lähes kymmenen vuoden aikana maksanut Business Finland -lainoistaan vain osan koroista.

Uroksen konkurssipesän mukaan luxemburgilaisia tytäryhtiöitä käytettiin sittemmin Uroksen omaisuuden siirtämiseksi pois velkojien ulottuvilta.

Uros myi tytäryhtiöt joulukuussa 2020 konsernin emoyhtiölle Uros Ag:lle yhteensä noin 25  000 euron kauppahintaan. Konkurssipesän mukaan kaupat olivat merkittävän alihintaisia, sillä tytäryhtiöillä oli kauppojen toteuttamisen aikaan taseessaan varoja yhteensä yli 320 miljoonaa euroa.

Kauppahintoja ei myöskään koskaan maksettu, vaan ne kirjattiin Uroksen kirjanpitoon saataviksi myydyiltä tytäryhtiöiltä.

Oulun käräjäoikeus määräsi viime vuoden lokakuussa yrityskaupat peruttavaksi. Käräjäoikeus ratkaisi asian yksipuolisella tuomiolla, sillä asiassa Uros Ag:n edustajaksi katsottu Jyrki Hallikainen ei vastannut konkurssipesän kanteeseen määräajassa.

Lue myös:

    Uusimmat