Katin vauvan ulkonäkö kerää pitkiä katseita – äidillä tärkeä viesti suvaitsevuudesta: "Lapsi ei voi oppia erilaisuudesta, jos siitä tehdään myytti"

2:15
Onko lahjonta hyvä keino lapsenkasvatukseen? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri vastaa.

Harvinainen sairaus tekee Inna-vauvasta tavallisesta poikkeavan näköisen. Äiti toivoo, että vanhemmat opettaisivat lapsilleen suvaitsevuutta.

Kati Laamasen viisikuukautinen Inna-tytär on hyvin erityinen. Innalla on harvinainen Goldenharin syndrooma, jolla tarkoitetaan kasvojen luiden synnynnäistä kehityshäiriötä.

Oireyhtymä tekee Innan ulkonäöstä tavallisesta poikkeavan. Pikkulapselta puuttuu esimerkiksi kokonaan toinen korva. Syöminen onnistuu nenämahaletkun avulla.

Erilainen ulkonäkö herättää ihmisten kiinnostuksen päivittäin Katin ja Innan liikkuessa esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä. Varsinkin lapset ilmaisevat mielenkiintonsa selkeästi.

– Lapset osoittelevat ja puhuvat kovaan ääneen. Välillä myös tulevat kyselemään, Kati kertoo MTV Uutisille.

Lähestyminen tuntuu häiritsevän enemmän näiden lasten vanhempia kuin Katia itseään.

– Lapsi on lapsi ja utelias erilaisista asioista, hän toteaa.

Kysyjä saa oppitunnin erilaisuudesta

Kati toivoo, että antaessaan lasten kysellä Innasta, hän opettaa heille samalla suvaitsevuutta. Kun Kati pyytää tuntematonta lasta katsomaan Innaa lähempää, tilanne yleensä raukeaa ja lapsi uskaltaa kysellä asioita esimerkiksi Innan korvasta tai nenämahaletkusta. Sitten Kati kertoo, miksi Inna on sen näköinen kuin on.

– Vanhemmilla on omasta mielestäni vastuu opettaa lapselleen, että ketään ei haukuta tai loukata, vaikka näyttäisi erilaiselta. Kaikki ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä kuin muut, Kati muistuttaa.

Hänestä vanhempien häveliäs taktiikka on karhunpalvelus suvaitsevuudelle.

– Lapsi ei voi oppia erilaisuudesta, jos siitä tehdään myytti.

Mikäli aikuinen pohtii, onko hänen lapsensa sopivaa mennä lähemmäs erilaiselta näyttävää lasta, suosittelee Kati avoimeen keskusteluun. Erityislapsen vanhemmalta voi kysyä, saako oma lapsi katsoa tai udella asiasta.

Törkeimmät kommentit tulevat aikuisilta

Kati sanoo, että hänen kohdallaan aikuistenkaan ei tarvitse hillitä uteliaisuuttaan. Parempi kysyä kuin laukoa törkeyksiä. Sillä vaikka Inna on pääosin saanut osakseen lähinnä pitkiä katseita, joskus hänen elämäänsä on haukuttu arvottomaksi.

”Ennen vanhaan tollaiset olisi jätetty kuolemaan, jos ei itse voi syödä” ja ”vammainen pentu” ovat esimerkkejä karkeakäytöksisten aikuisten sanomisista.

Ensimmäinen vastaavanlainen kommentti tuli Innan ollessa pari kuukautta vanha. Haukkumista järkyttävämpää oli, että laukoja oli itse vanhempi.

– Tunnen, että tällaiset aikuiset, jotka loukkaavat toisia ihmisiä, eivät voi itse omassa elämässään hyvin, Kati sanoo.

Lasten käytökseen on kuitenkin helpompi puuttua kuin aikuisten.

Toiveissa onnelliseksi ja tyytyväiseksi kasvava lapsi

Kati kertoo, että siinä missä lasten katseissa näkyy pyyteetön uteliaisuus, vanhempien silmistä säteilee sääli. Ne tuovat Katille vaivaantuneen olon, vaikka ei sääliviä aikuisia tuomitsekaan.

– Itse koen Innan samanlaiseksi lapseksi kuin muutkin.

Kati yrittää luoda lapselleen positiivista ja tervettä omakuvaa jo pienestä pitäen.

– Toivon, että Innasta tulee vain onnellinen ja tyytyväinen lapsi, joka puhuu avoimesti tilastaan, eikä häpeä sitä, koska hänellä ei ole mitään hävettävää.

Toiveen toteutumisessa auttaa muiden ihmisten ymmärrys erilaisuutta kohtaan.

Kati kirjoittaa Innasta ja Goldenharin oireyhtymästä blogissaan

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.