Karhu- ja ilveskannat kasvaneet

Karhu

Ilvekset lisääntyivät Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Susien määrä kasvoi Kainuussa ja Ylä-Karjalassa, missä elää noin 40 prosenttia Suomen susikannasta. Koko maan susimäärät pysyivät lähes ennallaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola kirjoittaa suurpetojen lukumäärästä ja lisääntymisestä vuonna 1999 seuraavaa:

Suurpetohavainnoitsijaverkosto kirjasi vuodelta 1999 yhteensä 10 547 suurpetohavaintoa, joista lähes puolet oli karhuhavaintoja (5091). Sudesta tehtiin 1322, ahmasta 541 ja ilveksestä 3593 havaintoa. Karhukannan runsaus on talvella pienempi kuin kesällä. Tämä johtuu paitsi syksyisen karhujahdin kantaa leikkaavasta vaikutuksesta myös siitä, että valtaosa itärajan tuntumassa elelevistä karhuista talvehtii Venäjän puolella.

Karhujen vähimmäiskanta oli vuoden 1999 lopussa 845 yksilöä. Metsästyskautta edeltävä todennäköinen kanta oli arviolta 1050-1150 karhua. Suomessa esiintyi vuoden 1999 lopussa vähintään 98 sutta, todennäköinen kanta oli 98-110 yksilöä.

Susista noin 20-40 % liikuskeli myös itäisen valtakunnanrajan takana. Ahmoja esiintyi vähintään 122 yksilöä, joista arviolta 30-40 % liikuskeli myös valtakunnanrajojen ulkopuolella. Ilveksen vähimmäiskanta oli vuoden 1999 lopussa 835 yksilöä, todennäköisen yksilömäärän ollessa 880-930 ilvestä.

Erillisiä karhupentueita havaittiin vähintään 80. Todennäköinen erillisten pentueiden määrä oli noin 90-105. Näissä pentueissa arvioitiin olleen yhteensä 145-155 vuonna 1999 syntynyttä pentua. Pentueissa tavattiin

keskimäärin 1,7 pentua. Susipentueita havaittiin vähintään kahdeksan. Näissä oli yhteensä 26 pentua. Näistä pentueista kuusi ja pennuista 19 syntyi Suomen puolella sijainneissa pesissä. Keskimääräinen pentuekoko oli 3,3. Ahmakantaan arvioitiin syntyneen 14-18 pentuetta.

Vuoden 1999 loppuun mennessä havaittiin 81 ilvespentuetta, joissa oli vähintään 140 pentua. Erillisten pentueiden määrä lienee tätä suurempi, sillä pentuehavainnot keskittyivät lyhyelle jaksolle marras-joulukuussa.

Karhun vähimmäismäärä arvioitiin 6 %, ilveksen, suden ja ahman 3 % suuremmaksi kuin vuonna 1998. Runsauskehityksessä oli havaittavissa alueellisia eroja. Havaintoaineiston perusteella karhu runsastui vuoteen 1998 verrattuna voimakkaimmin keskisessä ja läntisessä Suomessa. Myös Pohjois-Karjalassa havaintomäärä kasvoi selvästi.

Susi runsastui Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin pohjoisosissa ja Kainuussa. Näiden alueiden sudet muodostivat yhdessä noin puolet Suomen susikannasta. Susihavainnot vähentyivät vuoteen 1998 verrattuna läntisessä Suomessa. Ahma runsastui pohjoisen poronhoitoalueen itäosissa.

(MTV3)

Maamme maasurpetokannat ja niiden hoito

Kartat suurpetojen esiintymisistä