Sähköisen aineiston pitkäaikaista ja pysyvää arkistointia ei missään päin maailmaa ole pystytty ratkaisemaan luotettavasti, sanoo Kansallisarkiston asiantuntija.
Sähköisen arkistoinnin ongelmia tähdentää ylitarkastaja Jukka Ojala Kansallisarkistosta.
-On vaarana, että tuhannen vuoden kuluttua aikakaudestamme muistetaan vain jäljelle jääneet runsaat esineet, Ojala totesi Tietotekniikan ammattilaispäivässä Helsingissä.
Ojala arvosteli sitä, ettei sähköisen kulttuuriomaisuuden säilyttämiseen ole panostettu, vaikka informaatiojärjestelmiin, tuottamiseen ja jakeluun on satsattu valtava määrä pääomaa ja osaamista. Ojala muistutti, ettei sähköistä aineistoa voi paperiasiakirjojen tavoin unohtaa sadaksi vuodeksi komeroon. -Säilytettävät asiakirjat tulisi kopioida uudelleen esimerkiksi 5-10 vuoden välein ja laitteistojen ja ohjelmistojen käytöstä poistumiseen tulee varautua alan kehitystä jatkuvasti seuraamalla, hän totesi.
Ojala pitää tietotekniikan ammattilaisten aikaperspektiiviä aivan liian lyhyenä pitkäaikaisarkistointiin.
-Ajan mittaan ei käytöstä poistuneen teknologian ylläpito tai vanhentuneiden laitteiden ja ohjelmistojen emulointi tule onnistumaan, sillä koneita, ohjelmistoja ja laitteita on liian paljon. Niiden dokumentaatio on puutteellista tai puuttuu kokonaan. Ojala perääkin mahdollisimman stardardoituja tiedostoformaatteja ja staattista dokumentointia.
(STT)