Kesän festareilla kouliintuneet työntekijät kuvaavat alaa "villiksi länneksi".
Kritiikkiä tulee etenkin alan palkkauskäytännöistä.
– Ylityötunteja ja lisiä ei tunneta tällä alalla lainkaan. Palkkakuitissa saattaa olla vain könttäsumma.
Alalla yleistyvät kiinteät korvaukset päivän työstä. Päivän liksa saattaa olla 150 euron luokkaa, mutta kuten tapahtumat, myös niiden työntekijät venyvät aamuyön tunneille.
– Tämä työhän ei ole mitään virastohommaa. Palkkoja on kuitenkin kiristetty melkoisesti suhteessa työn määrään ja raskauteen.
Pitkään alalla olleet ovat tottuneet tekemään pitkiä päiviä leipänsä eteen. Yksi haastatelluista kertoo tehneensä kuukaudessa jopa 250 työtuntia.
Harjoittelupaikkoja moneen lähtöön
Tapahtumien kuluja pidetään kurissa käyttämällä myös yhä enemmän vapaaehtoisia ja palkattomia harjoittelijoita.
Haastatellut työntekijät ymmärtävät vapaaehtoisten käyttöä, jos näiden työtehtävät on mitoitettu järkevästi. Harjoittelijoille annetuilla lupauksilla pitäisi puolestaan olla katetta.
– Vapaaehtoistyö voi olla ihan hyvä diili nuorelle, jolla ei olisi muuten varaa mennä festivaaleille. Harjoitteluasia on kaksipiippuinen juttu. Itse sain sitä kautta jalansijaa ja harjoittelupaikassani katsottiin, että kyllä siitä kuuluu saada rahaakin.